keskiviikko 27. tammikuuta 2016

AAMU / ILTA / VÄLIPALOJA

Uuden kameran myötä mä olen ruvennut ottamaan kaikenmoisia kuvia, mukaan lukeutuen ruokakuvia. Kaiken saa mukavasti aseteltua kuvaan kameran suuren ja kääntyvän näytön avulla. Monet vieroksuu näitä ruokakuvia, mutta mä itse taas tykkään herkullisista kuvista, sillä niistä saa vinkkejä omaan ruokavalioon ja niistä tulee vesi kielelle. Hyvän valon ja asetuksien avulla saakin tosi kivoja kuvia, joita mä ajattelin tässä postauksessa teille näyttää.

Aamupala on päivän tärkein ateria, sillä se aloittaa sun päivän. Siispä silloin pitäis syödä tosi hyvin, jotta jaksaa puurtaa koulussa/töissä, kunnes koittaa lounas. Aamulla olis tärkeää syödä jotain proteiinipitoista, sillä se pitää parhaiten nälkää. Esimerkiksi kananmunat (toki nostavat rasvapitoisuutta) ja leivänpäällä kalkkuna ovat hyvä tähän. Joskus kuitenkin haluaa tehdä jotain helppoa, raikasta tai erilaista, eikä aina syödä samaa ruisleipää. Nämä pikkuateriat, mitä tässä postauksessa on lueteltuna, ovat mukavaa vaihtelua.




Mä maistoin itseasiassa tänään ensimmäistä kertaa avokadoa leivänpäällisenä. Kahteen leipään sain mahdutettua puolikkaan avokadon, päälle ripottelin hieman suolaa. Tää ja kupillinen jukurttia myslin kera, on pitänyt mun nälkää jo kolme tuntia! Avokado ei maistu oikeastaan miltään, mutta hiven suolaa tekee siitä kiinnostavamman. Avokado oli yllättävän helppo saada ulos kuorestaan; jostain syystä kuvittelin sen olevan hankalaa. Leipänä mä käytin pehmeää ruisleipää, jonka paahdoin sopivan rapsakaksi.



Etenkin viikonloppuaamuina on ihanaa tehdä kunnon aamupala ja nautiskella rauhassa sitä syöden. Tämän tyyppinen lautasellinen saa päivän alkuun oikealla jalalla! Mustikat on mahtavia ihan vain yksisteenkin, mutta niitä ei kannata ottaa liikaa ( suu tulee kipeäksi! ) Banaania voi laittaa myös leivän päälle. Tämä oli mun siskoni annos, itse lisäisin leivän päälle vielä juustoa, sillä se on leivän päällä must!



Mun pitkäaikaisin suosikki on ehdottomasti maustamaton jukurtti, hyvin ohuet banaaniviipaleet ja mehukeitto. Tästä kombosta mä olen nauttinut jo piiiitkän pitkän aikaa. Maut sulautuuu todella pehmeästi yhteen makeaksi ja täyteläiseksi. Joskus mä saatan lisätä tähän vielä vähän mysliä tuomaan lisämakua ja -tekstuuria. Helppo ja todella hyvä mihin tahansa aikaan päivästä!



Toinen ihana ja hedelmäinen aamu/ilta/välipala on tämä: maustamatonta jukurttia, mustikoita, banaania ja verigreippiä. Uskomattoman hyvän ja raikkaan makuinen! Ylipäätänsä mitkä tahansa marjat ja hedelmät sopivat maustamattoman jukurtin kanssa. Jos ei yksistään jukurtista piittaa, tuovat ne lisämakua todella paljon. Jukurttiin voi myös lisätä pelkästään hunajaa, mikä jo tekee siitä makeaa.


Puuro on yksi mun vakio "aterioista". Koska mä en tällä hetkellä voi syödä valkoista sokeria, on voisilmän ja sokerin sijasta käytettävä jotain muuta. Näin kuvaan astuu jälleen mustikat ja mehukeitto. Meillä on pakastettuna mustikoita, siksi niitä on lähes joka jutussa. Ne sopivat melkein minkä tahansa kanssa, ja tuovat makua ja väriä ruokaan. Lisäksi puuro ei maistu enää niin yksinkertaisen tylsältä, vaan ihanan marjaiselta ja freesiltä!


Mä olen monesti kuullut puhuttavan suklaapuurosta. Yks päivä mä päätin sitten itsekin kokeilla. Lisäsin siis hiutaleiden ja nesteen sekaan pari lusikallista kaakaojauhetta ja heitin mikroon. (Puuro muuten kannattaa tehdä siten, että yksi osa on hiutaleita ja kaksi osaa nestettä. Mä itse laitan yleensä yhden osan vettä ja toisen maitoa.) Eipä se nyt hirveästi suklaiselta maistunut, joten kannattaa lisätä enemmän kuin vain kaksi lusikallista, jos tätä aikoo kokeilla. Lisäksi mä söin pari ruisleipää (juusto oli loppu, höh).




Kaikenmoiset smoothiet ovat ihania mihin tahansa aikaan päivästä. Sekaan voi heitellä melkein mitä vaan, mistä itse tykkää. Marjoja, hedelmiä, vihanneksia... Jos haluaa smoothien sijaan pirtelöä, kannattaa sekaan hurauttaa jurkuttia, maitoa tai vaikka rahkaa. Jos haluaa oikein herkutella, niin jäätelöä. Vimpassa kuvassa mulla on lautasella kotijuustoa ja lakkahilloa. Se on enemmänkin semmoinen herkku, kuin jokapäiväinen välipala. 

Mä syön hyvän aamupalan lisäksi myös hyvän iltapalan. Näin mulla ei tule yöllä nälkä, eikä aamullakaan ole vatsa aivan niin tyhjä. Mulla tulee etenkin aamuisin helposti nälkä, joten sitä koitan välttää syömällä hyvin. Ylipäänsä kannattaa syödä sopivin väliajoin sopivan kokoisia aterioita, jottei iske suuri nälkä kesken koulupäivän tai tee mieli herkutella.

Nyt vaan kokeilemaan näitä herkkuja!

lauantai 23. tammikuuta 2016

UPDATE



Heihei mitä kuuluu! 
Aattelin nopeasti kirjoittaa tämmöisen updaten liittyen vaan kaikkeen siihe, mitä tässä lähipäivinä on tapahtunut ja tulee tapahtumaan.

Aivan ensiksi: kamera on tullut, jeij! Paketti saapui maanantaina ja siitä asti sitä olen testaillut. Erittäin hyvältä näyttää tähän asti! Ei ainakaan tarvitse kauppaan palauttaa. Mä en todellakaan maanantaina olettanut kameran saapuvan, joten tuli ihanana yllätyksenä, kun äiti laittoin viestiä ja kertoi sen olevan postissa. Koko koulupäivä täytyi jännittää, kunnes äiti toi paketin töistä tullessaan. Olin niin älyttömän innoissani, kun tämä muru viimein saapui. Aivan mahtavaa!



Tämä viikko meni aivan älyttömän nopeaa! Tuntuu kuin eilen olis ollut sunnuntai. Ihan hassua, toivottavasti hurahtaa loppukevätkin, ja päästään pian viettämään kesää... Koulut loppuu ja peruskoulu onkin sitten käyty läpi. Loma ja toivon mukaan myös lämpimät kelit alkavat. Pääsee vaan hengailemaan kavereiden kanssa...

Ei pitäis elää vain viikonloppujen ja lomien vuoksi. Mun uudenvuoden "lupaus" tosiaan oli, että nautin joka hetkestä. Sitä on yllättävän vaikea toteuttaa. Mitenkä sen voi edes toteuttaa? Mulla on vielä paljon oppimista asian suhteen. Arjesta pitäis kuitenkin nauttia samanverran, kuin lomapäivistä. Ja olis hyvä pitää samaa rytmiä yllä ihan viikonloputkin; herätä ihmisten aikaan ja mennä nukkumaan, kun väsyttää. Mistä tulikin mieleen.. Mun oli tarkoitus eilen mennä ystävälleni Nealle yöksi, mutta oli niin pirun väsynyt, että oma sänky vieraan patjan sijaan houkutteli aivan liikaa. Päätin siis mennäkin kotiin. Tuntui jotenkin tosi hassulta lähteä kotiin sen sijaan, että olis mennyt kaverin työ. Parempi näin, sillä olisin ollut kurjaa seuraa. Jos sitä vaikka tänään sitten menis sinne Nealle.



Palataas vielä uudenvuoden lupauksiin! Mä nimittäin tosissaan oon pitänyt pääni ja pysynyt "tammikuun sokerilakossa"!! Ja ette arvaakkaan, kuinka ylpeä oon itsestäni. Oon tosiaan sanonut ei, oli sitten joku tarjonnut tai itselle iskenyt mieliteko. Oon todella tyytyväinen ja aijon jatkaa tämän kuun loppuun asti. Sitten katsotaan uudestaan, että millä menolla jatketaan. Mitää varsinaista muutosta en oikeastaan ole huomannut. Ainoastaan ehkä sen, että mulla on esim. aamuisin kaamea nälkä koko ajan, kun en edeltävänä iltana ole vetänyt hurjaa määrää kaloreita ja energiaa. Opettelemista on siis ihan normi syömisessä ja ateriarytmissä. Muutenkin kun liikkuu, täytyy jostain saada sitä energiaa, että jaksaa!


Semmoista kaikkea! Koko viikon ollut reippaasti yli 20 astetta pakkasta, mutta tänään vain pari astetta. Talvi on ihana ja kaunis, mutta mun puolesta se saa jo alkaa hellittämään. En mä tahdo, että lumi sulaa tai sataa vettä, eli kuitenkin pysyteltäis vielä pakkasen puolella. Talvi saa vielä jatkua!

Mun pitäis vähentää turhista asioista valittamista. Tuntuu, että tahtoo silloin tällöin marista aivan niistä pienimmistäkin asioista. Onhan mulla kuitenkin kaikki aivan hyvin: ruokaa on, katto pään päällä ja rakastavat lähimmäiset. Mitä vielä voi vaatia? Täytyy olla kiitollinen niistä asioista, mitä jo on ja mitkä ovat hyvin, eikä marista niistä, joihin ei välttämättä edes voi vaikuttaa. Turhaa vaivata päätään negatiivisilla asioilla, kun voi keskittyä niihin elämän ihaniinkin puoliin. 

Toivottavasti kaikilla on ollut ihana viikko ja rentouttava viikonloppu. Näkyillään!

keskiviikko 20. tammikuuta 2016

ORANSSI SMOOTHIE

Mä kokeilin tänään tehdä smoothieta, tavalliseen tapaani vedin reseptin lonkalta. Tällä kertaa mä käytin omenoiden, mehukeiton ja sitruunamehun lisäksi porkkanaa, mitä en oo koskaan kokeillut laittaa smoothieen. Vähän ehkä epäilytti, mutta porkkana on onneksi kivan makea, että päätin sen sekaan hurauttaa. Olin kans vähän varuillani kun sen palasina heittelin tuonne tehosekoittimeen, sillä en yhtään tiennyt kuinka hyvin se saisi porkkanan soseutettua. Hyviin tuloksiin kuitenkin päästiin! Lisäämällä omenat palasina ja etenkin lorauttamalla mehukeittoa saa smoothiesta juoksevampaa ja sekoitus helpottuu. Omenat voi kuoria, mutta mä tykkään kun valmis juoma ei ole ihan siliää, vaan tykkään tekstuurista, minkä rouhittu pellavansiemen ja omenankuori antaa. Hyvää tuli, eikä porkkanakaan mitenkään pistänyt liikaa esiin, vaan niitä olis voinut heittää mukaan kaksikin.  Porkkana antoi tälle smoothielle kyllä aivan ihanan oranssin värin!

porkkana
2 omenaa
mehukeittoa
rouhittua pellavaa
sitruunamehua

Sekoittele ja lisäile jokaista makusi mukaan!




Tästä smoothiesta ei tullut kauhean makea, joten jos haluat hieman makeutta sun smoothieen, lisää vähän hunajaa tai enemmän sitruunaa. Parasta juoma on kylmänä, eli jääkaappiin vähän jäähtymään ennen juomista! Mitä muuten tykkäätte mun uudesta lasisesta mukista? Oon halunnut tämmöistä jo todella kauan. Niin söpö ja kiva käteen!

keskiviikko 13. tammikuuta 2016

RASISMISTA JA ERILAISUUDESTA

Heippa ja mukavaa viikkoa! Mä jossain lähiaikoina lupailin teille avautuvani eräästä asiasta, joka on aina puhutellut mua ja jota vastaan oon aina ns. taistellut, vaikkei se muhun olisi millään tavalla kohdistunutkaan. Kyseinen aate/ilmiö on rasismi. Itse en ole mitenkään erityisesti joutunut rasismin kohteeksi, mutta noin viikko sitten olin todistamassa erittäin häveliästä toimintaa ystävääni kohtaan. Se on ollut mun mielessäni siitä asti, ja koska mä koen tämän olevan hyvä ja vakava aihe, ajattelin kirjoittaa tästä. Toivon, että jaksatte lukea. Yritin kertoa jutun vähemmän yksityiskohtaisesti, ettei tulis niin hurjan pitkä!

Ennenkuin aloitetaan: Tänään blogini oikeaan laitaan on viimeinkin ilmestynyt "lukijat"-palkki. Jos blogini yhtään kiehtoo tai olet käynyt kurkkaamassa täällä aikaisemminkin, käy ihmeessä klikkaamassa itsesi lukijaksi! Olisin hyvin kiitollinen. Lisäksi olis aika huippua päästä kurkkaamaan, minkämoisia naamoja käy mun blogiani katselemassa ja mimmoisia blogeja teiltä löytyy. Minä kiitän <3

Aloitetaas! Viikko sitten olimme siis parhaiden kavereideni kanssa istumassa CoffeeHousessa juttelemassa ja juomassa kaakaota. Ei oltu nähty pitkään aikaan, joten asiaa riitti. Yksi ystävistäni sai viestin kaveriltaan Antoniolta, jossa tämä pyysi pitämään seuraa rautatieasemalle, jossa hän oli odottelemassa junaa. Hetken mietittyämme me päätettiin suunnata Seinäjoen matkakeskukseen, jossa Antonio jo odotteli.

Perille päästyämme alkoi heti keskustelu. Me istuttiin ainoina hämärässä nurkassa suljetun kioskin pyöreiden pöytien ääressä.  Kellonaikaa en muista, mutta sanoisin, että oli jotain 19-21 välillä, eli oli ilta, eikä väkeäkään ollut juuri ollenkaan. Hieman myöhemmin paikalle ilmestyi kolme juopunutta henkilöä, kaksi vanhempaa miestä ja nuorempi nainen. He tanssahtelivat ja liikkuivat kohti kioskin pöytiä sinne, missä me istuttiin ja keskusteltiinn aivan omassa rauhassa. Toinen näistä miehistä sitten käveli meidän luokse ja kyseli olemmeko me Härmästä. Vastattiin kieltävästi, mutta kyseinen mies jatkoi kyselyä ja selitti jotain epäselvästi, häiriten meitä. Aivan asiallisesti pyydettiin tätä miestä poistumaan useaan otteeseen, kunnes hän laahusti lyhyen matkan päähän ystäviensä luo. Ei kuitenkaan kauaa, kun sama tyyppi jo rupesi huutamaan meille ja sekunnissa oli kiihtynyt huutamaan tähän tapaan: "mä olen tappanut monta ihmistä". Ihan tuosta vaan, ilman minkäänlaista syytä. Alkoi huutelu, jossa hän uhkaili, seisoi aivan meidän pöydän ääressä ja selitti tappamisesta (en muista tarkkaan, mitä hän raivosi). Pyydettiin häntä monesti poistumaan, mutta ei ottanut kuuleviin korviinsa.


Sitten yhtäkkiä kyseinen herra rupesi uhkailemaan, kuinka voisi "tappaa tuon neekerin", viitaten ystäväämme Antonioon, joka on tummaihoinen. Kaikki olivat samantien varpaillaan ja suusta pääsi äimistynyt ja vihainen "mitä sä sanoit?" Tämä kaveri rupesi huutamaan ja raivoamaan. Hän nimitteli Antoniota uskomattoman hävyttömästi mm. "neekeriksi" ja "raiskaajaksi", sekä monella muulla tajuttoman rumalla loukkauksella, vain sillä perusteella, että hän on/oli eri värinen kuin tämä juopunut mies itse. Tästä syntyi sitten sanaharkkaa, mutta me kaikki viisi pysyimme aivan asiallisina, eikä lähdetty mukaan esim. haukkumaan tätä härmäläistä, tai muutenkaan haastamaan riitaa. Haluttiin edes itse käyttäytyä aikuismaisesti, kun hän ei siihen kyennyt. Huuto kuitenkin yltyi ja mies kävi yhä agressiivisemmaksi, riisuen takkinsa ja lopulta myös villapaitansa, joiden alta paljastui toppi ja pumpatut kädet. Tässä vaiheessa Antonio oli jo noussut ylös ja huutanut, ettei miehellä ollut mitään oikeutta tulla häntä haukkumaan alentavasti tai käskemään häntä "painumaan takaisin kotimaahansa", sillä yhtä lailla Antonio on suomalainen, kuin tämä härmäläinen.


Sanat eivät riittäneet, ja mies alkoi tönimään ja tökkimään Antoniota. Moni junaa odotteleva seurasi järkyttyneenä tätä kohtausta, ja pian kaksi nuorta miestä tulikin paikalle ja totesivat, että poliisi on soitettu. Jo hieman aikaisemmin oli kioskinpitäjä tullut sanomaan meille, että meidän pitäisi lähteä pois, sillä kioski on suljettu. Päätettiin sitten lähteä ulos tuulettumaan, sillä oltiin kaikki raivoissamme. 

Lopulta mies jätti meidät "rauhaan" (yhä tanssi, huusi ja lauloi asemalla). Osaksi varmaan siksi, että sytytti sätkän sisätiloissa ja rupesi polttelemaan tyynesti, saaden muuta tekemistä. Lopulta myös poliisit saapuivat (uskomattomalla viiveellä). Käytiin kertomassa poliisille miehen uhkauksista tappaa, mutta heitä ei juuri kiinnostanut, mitä sanottavaa meillä oli, vaan heittivät vaan naisen ja miehet maijaan ja lähtivät paikalta. 


Koko tapahtuma oli ihan uskomaton. Mä en ole milloinkaan ollut vastaavassa tilanteessa, enkä todellakaan ajatellut tuollaisia ihmisiä olevan vielä vuonna 2016. Oltiin kaikki todella järkyttyneitä ja puhuttiinkin vielä paljon asiasta kaiken jälkeen. Oltiin kaikki todella peloissamme ja itse ainakin tunsin suurta inhoa tätä miestä kohtaan. Vaikka hän oli kännissä tai ties missä aineissa, ei hänellä ollut minkäänlaista oikeutta tulla solvaamaan ja käymään käsiksi. Me ei missään vaiheessa tehty hänelle mitään, ei kannustettu häntä tähän toimintaan mitenkään, eikä edes huomioitu häntä tavalla, joka olisi mitenkään voinut suututtaa hänet. Ainut mikä riitti hänelle tappelun syyksi, oli toisen henkilön ihonväri.


Tässä kohtaa ei enää ymmärrykseni riitä. Kuinka joku sellainen asia, kuin ihonväri, voi olla toiselle noin iso paikka? Miten joku voi kuvitella olevansa oikeutettu tekemään toiselle henkistä tai fyysistä väkivaltaa sen perusteella, mihin hän ei itse ole voinut vaikuttaa tai minkä ei pitäisi vaikuttaa yhtään mihinkään? Se, että toinen on jollain tapaa erilainen, ei oikeuta minkäänlaiseen vahingontekoon. Me ollaan kaikki samanarvoisia ja sydämeltämme samanlaisia, eikä erilaisuus ole asia, jota jonkun tarvitsisi koskaan hävetä. On hyvä, ettei meillä kaikilla ole vihreät silmät. On hyvä, että toinen tykkää urheilla ja toinen pelata pelejä. On vain hyvä, että joku poikkeaa valtavirrasta. Erilaisuus on rikkaus, jota jokaisen tulisi kunnioittaa ja jonka paljous tekee maailmasta aina hieman ihmeellisemmän. Erilaisuus ei ole pahasta, vaan juuri hyvä, kaunis ja upea asia. Jos joku, kuka tahansa on jollain tavalla erilainen, ihaile häntä ja anna hänen olla oma itsensä. Kenenkään ei tulisi tuntea pahaa oloa siitä, että poikkeaa ihmisrivistä rakastumalla samaa sukupuolta oleviin ihmisiin, syntymällä toisessa maassa kuin missä elää, puhumalla toista kieltä tai uskomalla omanlaiseensa Jumalaan. Meidän tulisi antaa toistemme olla juuri sellaisia, kuin me itse haluamme, poikkesi se sitten normista tai ei.


Maailma, jossa me nyt elämme, on ottanut askeleen suvaitsevampaan suuntaan. Silti on yhä turha väittää, etteikö joka päivä joku joutuisi rasismin kohteeksi. Siksi meidän jokaisen tulee itse tykönämme miettiä omaa käytöstä ja sitä, miltä musta tuntuis, jos mua haukuttaisiin tai vähäteltäisiin ominaisuuksieni takia. Rasismi on lainsäädännöllisesti tuomittava ja rasismiin perustuva syrjintä on joissain tapauksissa rikos. Monikulttuurisuus on omasta mielestäni mahtava asia ja todellinen rikkaus, eikä todellakaan asia, joka täytyisi kitkeä pois ja jota pitää pelätä. Rasismi satuttaa toista henkisesti, jopa fyysisesti. Toiseen ihmiseen kajoaminen on aina väärin, eikä mikään, kuten juuri ihonväri oikeuta siihen. Ei mikään.

Oletko sä tai tuttusi joskus joutunut rasismin kohteeksi? Mitä tapahtui, ja miten te hoiditte tilanteen?

tiistai 12. tammikuuta 2016

100 ASIAA #1

Meillä oli joskus ajat sitten koulussa ns. huumevalistusta. Meidän luokalle pidettiin siis terveystiedon tunnilla tunti koskien huumeita. Kirjailija Tiina Lehtineva oli tehnyt kirjan nimeltään Hero, joka kertoo siis jengielämästä ja nuorien huumeidenkäytöstä. Kirjaa varten hän oli tietenkin tehnyt taustatyötä, kuten haastatellut poliisia ja näin ollen saanut paljon tietoa huume-aiheesta. Niimpä hän oli sitten päättänyt tehdä muutakin kaikella tietämällään, ja kävi ilmeisesti kiertämässä ja kertomassa huumeidenkäytön seurauksista. Tunnin loputtua Tiina antoi meille tehtävän.

"Kirjatkaa 100 unelmaa, jotka haluaisitte toteuttaa ja tehdä elämänne aikana. 100 asiaa."

Asioiden ei tarvitse olla isoja, eikä pieniä. Ne saa olla just semmoisia, miltä itsestä tuntuu. Tässä tehtävässä ei saa ajatella sitä, onko mahdollisuutta asioiden toteuttamiseen. Mä ajattelin silloin jo, kun tästä ekan kerran kuulin, että haluaisin tehdä tämän. Ja jo silloin mä ajattelin laittaa listan mun blogiin. 100 asiaa on kuitenkin hurjan paljon! Yhteen postaukseen tungettuna olisi se liian raskasta luettavaa, joten tulkoot sitten tällä lailla muutamassa erässä. Mutta eiköhän pitemmittä puheitta aloiteta!

1. Näe ihailemiani bändejä ja artisteja livenä.
2. Tapaa muusikkoja, joita katson ylöspäin.
3. Inspiroidu ja luo jotain mahtavaa.
4. Laula ison väkijoukon edessä.


5. Harjoittele pianolla Moonlight Sonata täydelliseksi.
6. Veny kuin purkka.
7. Punnerra 100 kertaa.
8. Matkustele ympäri maailmaa vuoden ajan.


9. Käy uimassa avannossa.
10. Katso peiliin ja ole hemmetin tyytyväinen siihen, mitä näet.
11. Luota uuteen ihmiseen 100%sti ja tee hänen kanssaan kaikkea hullua.
12. Hyppää benji-hyppy.


13. Syväsukella.
14. Rakastu päättömästi ja hullusti.
15. Valvo 72 tuntia.
16. Lue 30 elämänkertaa.
17. Opi päivässä 10 uutta asiaa.


18. Saa lapsi.
19. Muuta ulkomaille.
20. Pue päälle jotain hirveän rumaa ja kanna se ylpeydellä.
21. Juokse marathon.


22. Pelasta ihmishenki.
23. Suutele sateessa.
24. Hyppää laskuvarjohyppy.
25. Pysy käsinseisonnassa 5 minuuttia.


Näitä on aivan älyttömän kiva keksiä! En malta oottaa, että pääsen tekemään seuraavaa osaa.. Nämä kaikki heitin aivan lonkalta, ja yksinkertaisesti mietin kaikenlaisia asioita, mitä haluaisin joskus tehdä. Näiden miettiminen on jotenkin terapeuttista ja unelmoiminenhan on aina vapauttavaa. Saa vain heitellä mitä vaan mieleen tulee ja mikä tuntuis mahtavalta toteuttaa. Tässä oli pieniä ja suuria asioita, en keskittynyt asioiden suuruuteen.
kuvat weheartit

Mä haastan just sut listaamaan 100 asiaa, jotka haluaisit elämäsi aikana toteuttaa!

sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Kuulumisia tältä viikolta | WEEK 1

Heippa ja ihanaa alkavaa sunnuntaita kaikille! Toivottavasti teidän päivänne on lähtenyt käyntiin mahtavasti!

Koska ensimmäinen kokonainen viikko tätä vuotta on mennyt, päätin tehdä teille tämmöisen perus viikkopostauksen. Jälleen siis päästään snapchatin kuvittamana katsomaan, mitä mun viikkoon on kuulunut. Tää on kyllä ollut yks aika hitonmoinen viikko: niin paljon kaikkea mahtunut vain seitsemään päivään! Kuvia en ole kerennyt napsia yhtä paljon kuin tavallisesti, mutta toivottavasti jaksatte lukea loppuun asti. Eiköhän siis heti vaan aloiteta!


1. Mikä ihmeen asento tolla koiralla oli! Oli pakko saada kuva...
2. Selfie!
3. Kävin Anttilassa ostoksilla ja ostin mm. tämän postauksen salihanskat ja juoksuvyön. Molemmat ovat olleet jo kovassa käytössä!


1. Anttilasta menin suoraan isovanhempien työ. Pihalla oli aika kylmä, mutta kyllä se pakkanen tuosta nousi huimasti loppu viikkoa kohden...
2. Katsottiin isovanhempien kanssa Suomi - Ruotsi peliä. Ihme huitomista koko matsi.
3. Loppuun asti en nähnyt, sillä lähdin näkemään pitkästä aikaa kavereita CoffeeHouseen.

Coffarista mentiin rautatieasemalle pitämään seuraa kaverille, joka venaili junaa. Tästä jutusta riittää hyvinkin järkyttävää kerrottavaa, joten siihen palataan vielä! Pysykää siis kuulollaa!


1. Selfie!
2. Sussu tuli meille yöksi ja päätettiin aamupalaksi leipoa muffinseja tuota reseptiä apuna käyttäen. Vähän muunneltiin niin, ettei niihin tullut yhtään sokeria. Maistuivat muuten aivan kauheilta.
3. <3


1. Suomi - Venäjä matsia katsottiin meidän perheen naisporukalla. Oli kyllä aikamoista huutoa ja jännitystä koko peli!
2. Tietenkin Suomi voitti! Aivan mahtavaa!
3. Torstaina alkoi koulu, ja jotta aamu olis lähteny hyvin käyntiin ja jaksaisin koko päivän, paistelin itselleni kananmunaa.


1. ja 2. Pari kuvaa ensimmäisenä koulupäivänä.
3. Oltiin kavereiden kanssa pitkin viikkoa meillä, pitkästä aikaa. Kuvassa minä ja Anastasia.


1. Tämä kuva saa mut aina nauramaan. Toi sammakko on niin älyttömän näköinen. Saa aina päivän paremmaks!
2. Menin eilen aamulla salille. Tuli aivan mahtava fiilis treenin jälkeen ja päivä sujuikin vallan mainiosti.
3. Eilen illalla lähdin Hennalle. Siellä me istuttiin ehkä tunnin verran, vähän alle, kunnes lähdettiin toiselle kaverille, Santerille. Siellä oltiin porukalla kuudestaan.

Mun viikko on ollut täynnä kavereiden kanssa oloa, mikä on aivan parasta. Oli ihanaa nähdä parhaita kavereita, kun oon koko loman ollut siellä sun täällä. Meillä oli kuka milloinkin yötä, näinhän se aina menee. Vihdoin sain vain istahtaa ja puhua aivan kaikesta, mitä oli tapahtunut. Osaksi oli kyllä todella mahtava viikko! Tänään mulla on vielä isoveljen synttärit, onnea Lenni-Kalle 17v! Mulla tulee olemaan vaikeaa ja tuskaista, sillä haluaisin pysyä tässä mun sokerilakossa siitäkin huolimatta.. Oon kuitenkin miettinyt, jospa antaisin anteeksi tämän kerran, kun on kerta veljen syndet. Saas nähdä, asia vaatii suurta harkintaa.

Tähän viikkoon on mahtunut niin iloa, mutta myös surua. Mun eräs hyvin tärkeä ystävä petti mun luottamukseni täysin, enkä mä voi varmaan ikinä antaa hälle anteeksi. Tämmöistä sattuu, mikä on tietenkin ihan hirveää.. Lisäksi tuo rautatieasemalla käynyt välikohtaus.. Huhhuh! Siitä teen aivan oman postauksen, sillä aihe, johon kyseinen tapahtuma liittyy, on hyvin puhutteleva. Siispä haluan siitä avautua enemmän. Pysykää siis kuulolla siitä!

Huomenna alkaa taas uusi viikko, jes! Lähdetään viettämään sitä mahtavin mielin, eikös? Pienistä vastoinkäymisistä huolimatta on hyvä pitää pää pystyssä ja koittaa keskittyä niihin elämän valoisampiin puoliin!

lauantai 9. tammikuuta 2016

LIGHT TONES

Eilen kun olin käynyt ottamassa pihalla kuvia ja tulin kameran kanssa sisälle, päätin jatkaa kuvaamista. Otin muutamia kuvia meidän ihanasta kodistamme. Asioista ja tavaroista, jotka olivat saman sävyisiä: valkoisia, vaaleita ja kevyitä. Pihalla oli niin kirkasta, että valo tulvi ikkunoista sisälle asti ja sain kuvattua ihanan valkoisessa valossa. Tokikaan kuvista ei tule aivan yhtä tarkkoja, kuin mitä kunnon valossa, mutta eipäs se haittaa yhtään! Muokkailin näitä sitten vielä kun olin ladannut koneelle, jotta sain niistä yhdenmukaisia.












Koti on mulle paikka, jonne saan piiloutua. Täällä mä saan rauhoittua ja levätä, tänne saan tuoda kavereita ja tuttuja. Mä saan kuunnella mun kodissani mitä musiikkia haluan. Ja niin kovalla kuin mä haluan. Mä saan tehdä mitä mä haluan. Mä saan sanoa mitä mä haluan. Mä saan näyttää miltä mä haluan. Mä saan ajatella mitä mä haluan. Mä saan nauraa mille mä haluan. Mä saan pukeutua miten mä haluan. Mä saan olla just niinkuin haluan, saan olla oma itseni. Mun ei myöskään koskaan tarvitse epäillä, että uskallanko tulla kotiin tai kehtaanko tuoda kavereita kotiin. Mulle tämä on mun suojapaikka ja paikka, jossa mut hyväksytään just semmoisena kuin olen. Ja sitä mä rakastan.

perjantai 8. tammikuuta 2016

TALViTALVi



Mä pidän talvesta siksi, että se on niin kaunis. Joka paikka on ihanan valkeaa ja puhdasta. Tähän aikaan vuodesta lumi peittää pihan puut, talojen katot ja ennen kaikkea maan. Ja lisää vaan leijailee taivaalta! Mahtavinta on avata mun huoneen suuri ikkuna ja tuijotella siitä pihalle. Aivan kuten mä teen tälläkin hetkellä. Lumisade on jotain niin rauhoittavaa! Tähän kaikkeen kun lisätään vielä lämpimät villasukat ja hyvä musiikki, ehkä kuppi lämmintä kaakaota tai hyvää kahvia, on muu turhaa.

Mä rakastin Iso-Syötteen maisemia. Oli jotain todella pysäyttävää seistä rinteen huipulla, katsella alas mökkejä ja teitä. Kaikki näyttää sieltä käsin niin pieneltä ja heiveröiseltä. Mä sain katsella alas maailmaan ja tunsin itseni todella vahvaksi, mutta samalla heiveröiseksi. On todella sykähdyttävää, kun ymmärtää, miten pientä kaikki todella on. Sitä tajuaa, ettei pikkuruiset negatiiviset asiat ole mittavia. Pitäisikin keskittyä koko kuvaan, tai puolestaan niihin pieniin positiivisiin asioihin.



Muutama talitiainen lentelee puusta toiseen. Kunpa saisin kuvan yhdestä, muttakun ne ovat niin pieniä ja vikkeliä! Mun mieli harhailee katsellessani pihalle ja mietinkin, millaista oliskaan olla lintu. Sais vaan lentää paikasta toiseen, ilman oikeastaan minkäänlaisia rajoituksia.. Nauttisin. Mä lähtisin jonnekin kauas! Tuon meidän solan puissa onkin muutamisen linnunpönttö. Mä en tiedä mitä lintuja varten ne on laiettu, mutta toivottavasti nuo pienet talitiaiset pääsevät niihin suojaan!



Mä kävin tosiaan ottamassa aivan vaan parit kuvat tänään pihalla, kun siellä oli niin nätti sää. Tällä postauksella ei ollut oikeastaan mitään muuta sen suurempaa aihetta! Mulla oli paksut ja lämpimät hanskat, mutta silti sormet jäätyi!! Tokikaan tänään ei ollut lähellekään yhtä kylmä kuin eilen. Eilenhän päästiin jo yli kolmenkymmenen! Olihan se ihan kiva, kun pääsi auton kyytissä kouluun, eikä tarvinnut pyöräillä naama jäässä. Tänään ilma ja kylmä tosiaan jo vähän laantui ja toivottavasti jatkaa samaa rata.. Vaikka talvesta tykkäänkin, en pahemmin pidä kylmästä. Enkä mä osaa pukeutua kylmällä säällä! Tyydynkin siis katselemaan talvisia maisemia vain ikkunani läpi. <3

Huomenna tai sunnuntaina päästäänkin kurkkaamaan meidän kotiin..