Jälleen taas tämäkin päivä aloitettiin riisipuurolla. Yhden aikoihin lähdettiin Emman kanssa taas rinteeseen, mutta jo parin laskun jälkeen Emma häippäisi. Onneksi äiti oli mukana, niin jatkettiin sitten kahdestaan. Loppu porukka Emmaa lukkunottamatta tuli käymään rinteellä, joten päätettiin pitää pikku tauko ja käydä juomassa kaakaota. Istuskeltiin, otettiin kuvia ja juteltiin, kunnes kupposet oli tyhjät ja oli aika lähteä taas laskemaan. Noin puoli viideltä äiti lähti ja Emma tuli takaisin seuraksi. Pidettiin jossain vaiheessa lyhyt tauko ja syötiin jalkoja lepuutellessa pullat. Viimeinen lasku oli seitsemältä, jonka jälkeen hissit suljettiin ja oli aika lähteä takaisin mökkiä kohti.
Heti takaisin asunnolle päästyämme syötiin kulholliset nakkikeittoa, kun oltiin syöty kunnolla viimeksi aamulla. Aloitettiin Emman kanssa elokuvaa I am Legend, joka oltiin nähty aikaisemmin. Mussutettiin sipsejä siinä samalla. Elokuvan katsominen kylläkin jäi lyhyelle, kun ei jaksettu katsoa. Muuten illan mittaan mä olen ollut tietokoneella ja muutenkin vain löhönnyt pitkän laskettelupäivän jälkeen. Oon kiitollinen, etten ole jaksanut meikata, niin ei tarvitse takuta meikinpoistoaineen kanssa!
Kaksi ihanaa yhteiskuvaa! Ensimmäisessä minä ja Emma, toisessa ollaan äidin kanssa.
Mä olen aina tykännyt laskettelusta. Täällä Iso-Syötteellä mä olen kuitenkin tajunnut rakastavani sitä! Vauhti ja se jännitys on aivan uskomattoman ihanaa, eikä siitä saa tarpeekseen. Tänäänkin olin rinteessä hurjat kuusi tuntia ja olisin voinut jäädä vielä pidemmäksikin aikaa. Alkukankeuden jälkeen oon päässyt rennompaan fiilikseen ja laskemisesta on tullut helpompaa, hauskempaa ja nautinnollisempaa. En muistanut laskettelun olevan näin mahtavaa! Toki tätä kilometrin pituista rinnettä on edes turha verrata alle puolet lyhyempään joupiskaan...
Kolme kuvaa rinteestä. Noiden katsominenkin saa haluamaan takaisin laskemaan!
Hauska ei kuitenkaan aina tule ilman kylkiäisiä. Mä nimittäin kaaduin tänään, eilenkin kaaduin kerran hississä (varoitan puhelimen käytöstä hississä). Rinteen reunassa oli paksusti irtonaista ja paakkuista lunta, ja mä ajauduin laskemaan sinne. Lensin sitten pää edellä kuperkeikoilla maahan, sukset lenteli pitkin poikin. Mä olin metrin päässä kivikosta, eli läheltä liippasi etten lentänyt pää edellä sinne. Päähän sattui, muuten selvittiin säikähdyksellä. Taisin tirauttaa, kun olin vähän shokissa siitä mitä tapahtui. Ilmalennon aikana mä melkein kuin irtauduin mun kropasta, sillä en tuntenut tai huomannut yhtään iskeytymistä maahan ja pyörimistä. Ei ollut kiva kokemus, mutta eipä onneksi käynyt pahemmin kuin mitä olis voinut!
Hyvin sekalainen kollaasi. Ensimmäinen kuva todistaa, ettei monojen kanssa kannata pitää villasukkia, jos monot ovat liian kireällä. Ihana kuvio tuli nilkkojen paljaaseen ihoon.
Eilen oli -2 astetta, tänään noin asteen lämpimämpi, yksi aste pakkasta. Ihanne sää siis!
Mökin lattialla makaa ilmeisen aito lehmännahka. Todella kaunis, tykkään kovin.
Huomenna vimppa päivä laskettelua, nyyh! Pitää olla aikaisin aamusta liikkeellä, niin ehtii laskea mahdollisimman monta kertaa. Yhteen laskuun menee melkein 10 minuuttia, josta ylösnousu vie 2/3 ajasta. Katsoin muuten sports trackerista, ja nopein mitä pääsin, oli noin 52km/tunnissa. Aika moinen vauhti päällä siis! Huomenna mennään lujempaa...
Mahtavaa viikkoa kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti