Tänään taas herättiin aikaisin aamulla ja laitettiin päivä käyntiin riisipuurolla! Pienen ruokatauon jälkeen kietaisin hiuksiin letit ja vedin toppavaatteet päälle. Otettiin Teho mukaan ja lähdettiin äidin, Emman ja tädin kanssa käpsyttelemään pihalle. Pihalla oli tosi kiva ilma, sillä tarkeni todella hyvin, vaikka pakkasta olikin. Ei tullut kylmä, mutta posket toki alkoivat punottaa. Yritettiin etsiä reittiä rinteelle ja harhailimme hotellille kysymään neuvoa. Ensin tietä pitkin, mutta päädyttiin lopulta tarpomaan paksuun lumihankeen, joka vei meidät lumiselle suljetulle rinteelle. Siellä sitten juostiin mäkeä alas ja mitä parhainta: mä hypin lentokuperkeikoilla. Aivan superhauskaa, sekä nopea ja helppo tapa päästä alas. Tehokin oli innoissaan, vaikka peittyikin osin lumen alle.
Kun vihdoin päästiin alas, iski halu päästä rinteeseen, joten vuokrattiin tavarat ja ostettiin hissiliput. Pakko muuten huomauttaa tähän väliin Iso-Syötteen henkilökunnasta. Asiakaspalvelu ei nimittäin ole parasta mahdollista, kun henkilökunta tuntui olevan ärtynyttä ja kyllästynyttä. Sitten vedettiin monot jalkaan ja suksiin kiinni, ja lähdettiin hinautumaan hissillä kohti huippua. Jännitti, myönnettäköön! Mä olin viimeksi lasketellut muistaakseni seitsemännellä luokalla koulun liikuntatunnilla. Aikaa siis viime kerrasta oli, ja sen huomasi. Vauhti pelotti ja tuntui, että sukset menee ristiin. Ensimmäinen tunti oli lähinnä vanhan kertausta, ja olin vähän epäileväinen koko laskettelun suhteen. Käytiin Emman kanssa ranskalaisilla ja kun palattiin, alkoi olo olemaan jo huomattavasti varmempi! Loppua kohden aloin todella nauttimaan, enkä ottanut liian vakavasti tai vaikeasti, vaan annoin mennä. Täti ja serkku liittyivät seuraan kun tultiin syömästä.
Kolmen tunnin jälkeen oli aika lähteä syömään paapan tekemää makaroonilaatikkoa, ja olihan siinä jalatkin jo poikki ja puristuksissa. Löydettiin kymmenen kertaa helpompi reitti hotellille: portaat ylös ja ovesta sisään. Sieltä takaisin kämpille ja ruokapöytään. Nam! Ruoan jälkeen pelattiin Rappa kaljaa, minkä jälkeen soittelin joululauluja mukaan otetuillaa minikosketinsoittimilla. Illalla vielä korkattiin After Eight paketti ja vihreät kuulat. Mä olinkin odottanut älyttömän kauan, että pääsisin käsiksi After Eighteihin, ne on niin hyviä!
Olis jo nukkumaanmenon aika, oon niin hurjan väsynyt tästä päivästä! Huomenna taas luvassa laskettelua oikein urakalla, jeij! Päätettiin Emman kanssa lähteä heti ajoissa matkaan, niin ehtii lasketella mahdollisimman paljon. Eikä välttämättä putkeen, vaan tauoittain. Välillä käynti kämpillä juomassa lämmintä glögiä ja taas takaisin. Tiistai samalla lailla!
Ajatella, että on enää neljä yötä jouluun! Niin älyttömän nopeaa mennyt tämä kuukausi. Osaksi se on ihan hyvä juttu, sillä joulun odottelu saattaa olla joskus aika sietämätöntä, mutta tänä vuonna se on vain hurahtanut se odottelu. Jotain hyötyä siis kiireestä! Koittakaa saada nukuttua nämä viimeisimmätkin yöt, niin jouluaattona jaksaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti