sunnuntai 27. joulukuuta 2015

FINAL THOUGHTS | 8, 11, 13, 15, 17, 22

Jokaista puuttuvaa luukkua kohden keksin aiheen johon liittyen avasin mielipiteitäni. Kaikki kohdat koskevat tämän vuoden joulukalenteria ja ajatuksiani blogmasista.
Tätä postausta kuvittaa weheartitista valitsemani kuvat.

Luukku 8. Alkuvaikeudet.
Täytyy heti alkuun myöntää, että mä olen todella ylpeä itsestäni ja tyytyväinen siihen, miten suoriuduin tästä "blogmasista". Mä todella lähdin tähän täysillä mukaan, mutta hieman varauksella johtuen siitä, etten tiennyt kuinka paljon saatoin odottaa itseltäni. Ylitin kuitenkin riman ja sain ulos todella monta postausta todella tiheään tahtiin, ja panostin jokaiseen. Aluksi mua hieman pelotti ajatus siitä, että mun pitäisi joka päivä saada jotain tekstiä ja kuvia punottua järkeväksi postaukseksi. Mua hirvitytti mielikuva puolivalmiista blogiteksteistä ja huonoista laaduttomista kuvista. Entä jos ideat loppuis kesken? Entä jos en saisi mitään hyvää, saati mitään ollenkaan aikaiseksi? Päässä pyöri paljon negatiivisia kysymyksiä ja jossittelua. 


Luukku 11. Positiivista?
Siitäkin huolimatta, että olin tosi hermostunut, olin myös innoissani. Mä olin jo kauan aikaa ollut varma siitä, että toteuttaisin joulukalenterin, mutta sisällöstä en ollut varma. Kuten ensimmäisessä luukussa ilmoitin, päädyin lopulta ns. blogiputkeen, eli jokapäiväisiin peruspostauksiin. Mä sallin itselleni joulun hehkutuksen, mutta lopulta mulla tuli aika paljon muuta asiaa, enkä joulujuttuja kauheasti edes miettinyt. Mun mielestä oli hauskaa ideoida postauksia. Lisäksi se tyytyväisyyden tunne, kun oli saanut postauksen julkaistua, oli jotain aivan ihanaa! Olin aina todella iloinen ja fiilis oli mahtava, kun monena päivänä peräkkäin näkyi blogiarkistossa tekstejä.


Luukku 13. Mitä tarvittiin?
Luukku toisensa perään, tekstiä ja kuvia. Kuitenkaan en ihmeisiin pystynyt: välistä jäi yhteensä kuusi luukkua, kuutena päivänä en postannut. Toisinaan mulla ei ollut mitään sanottavaa, toisinaan mulla oli koe, joskus olin kauhean väsynyt ja kiireinen. Oon ihan okei sen kanssa, etten jaksanut joka ikinen päivä edes avata konetta. Yhden postauksen tekemiseen voi mennä todella kauan aikaa, joten mun piti usein aikatauluttaa mun päivät. Koulussa mietin, mitä mun oli sinä päivänä tehtävä: ensin kotiin ja koneelle, läksyt, harkat, salille, illalla suihku, läksyjä, iltatoimet, puhelimella olo sängyssä ja nukkumaan. Toisinaan halusin vain istahtaa sohvalle ja katsoa Netflixiä, sillä liiallinen aikataulutus ei ole mun juttu. 
Aikataulutuksen lisäksi mun täytyi katsoa maailmaa avarammin. Saisinko tästä aikaan postauksen? Keksisinkö tästä päivästä jotain kerrottavaa? Enää ei riittänyt vain pari valmista ideaa, sillä ne loppuivat nopeasti kesken. Silmät ja korvat täytyi pitää auki uusille ideoille. Avara mieli mukaan joka paikkaan!


Luukku 15. Lopulliset fiilikset.
Mun mielestä tämä blogmas oli ihan huippuhauskaa! Mä sain paljon mielihyvää, kun voitin itseni ja postailin usein. Mä sain myös entiseen verrattuna paljon näkyvyyttä, sillä blogmasin aikana aloin tuoda mun blogia enemmän esille. Mulla on tullut paljon lisää näyttökertoja pelkästään linkkauksesta facebookissa tai maininnasta snapchatissa. Lisäksi mun mielestä oli hyvä nähdä, että mun niin paljon pelkäämäni panostus blogiin onkin lopulta aika helppoa, eikä vaadi niin paljon kuin mitä ehkä kuvittelin. 

Luukku 17. Mitä opin?
Opin sen, että ideoita voi löytää melkein mistä vain, postauksien ei tarvitse olla pitkiä ja sen, että on paras aina käyttää vain parhaat kuvat. Kuten jo sanoin, ymmärsin myös, ettei 'usein bloggaamisen' tarvitse olla pakkopullaa ja ison vaivan takana. Opin, että päivittäin bloggaaminen on hauskaa! Tärkeä opetus on myöskin se, että asenne ratkaisee.


Luukku 22. Tulevaisuuden suunnitelmia.
Mä aijon ehdottomasti yrittää pitää yllä tiheämpää postaustahtia. Bloggaaminen on kivaa, miksi muutenkaan mä tätä tekisin? Aijon ehdottomasti tehdä ensi vuonnakin joulukalenterin, jos vain aika ja innostus riittää! En malta oottaa, että mun uusi kameranikin saapuu ja pääsen ottamaan joka paikassa kuvia, helposti. Mä aijon ehdottomasti panostaa mun blogiin, sillä onhan se ihan mahtavaa, jos joku kommentoi tai näyttökerta-palkit pomppii korkealla! Miksei siis mentäis samalla tavalla koko vuosi, jos se on kerta kivaa ja sen arvoista?

Mahtavaa, jos jaksoit lukea jokaisen luukun tekstin! Toivottavasti tämä korvasi edes hieman niitä julkaisemattomia luukkuja, ja mun mielipiteeni ja lopulliset fiilikseni joulukalenteria kohtaan tulivat esille. Suosittelen todella kaikille, ja jos et tänä vuonna tullut joulukalenteriin mukaan, niin haastan sut tulemaan ens vuonna! 

lauantai 26. joulukuuta 2015

HOME SWEET HOME

Aamulla vähän ennen puolta kymmentä jätettiin Iso-Syötteen mökki taaksemme ja lähdettiin ikuisuudelta tuntuneelle automatkalle. Pysähdyttiin kerran syömässä, enkä autosta noustessa melkein pystyssä pysynyt, kun olin istunut niin kauan. Alkumatkasta mä yritin osaa nukkua, mutta sanotaanko nyt näin, että on se sänky vaan kymmenen kertaa mukavempi... Matkan aikana meillä meni yksi sipsipussi, suklaata, limpsaa ja radio, joka jumittui kesken matkan. Sekä tietenkin jossain kohtaa jokaiselta hermot. Viimein viideltä me kuitenkin kurvattiin kotipihaan ja oon kyllä hurjan onnellinen päästessäni omaan sänkyyn nukkumaan, ja muutenkin omaan huoneeseen ja kotiin. Seitsemän tunnin ajomatka. Yleensä mä tykkään istua autossa, mutta mun selkää ja päätä särki, sekä ipadia tuijotellessa tuli huono olo. Sitä paitsi matka tuntui kaksi kertaa pidemmältä, kuin mennessä.

Multa jäi tavanomaisesti kameraan kuvia, joita nyt ajattelin julkaista tässä postauksessa. Ennen niitä haluan kuitenkin sanoa, että mulla oli aivan mahtava reissu ja huikean hauskaa. En olis parempaa joululahjaa voinut toivoa, kiitos paljon kaikille tätä järjestämässä olleille <3



Teho oli koko ajan innokkaana meidän mukana. Sekin sai ulkoilla sydämensä kyllyydestä ja nauttia lumesta!


On varmaan sanomattakin selvää, että saatiin kuurailla autojen ikkunoita..


Lumikenkäilyä. Lisää kuvia löydät tästä postauksesta!


Oli ihanan rauhaisaa seisoa kukkulalla ja katsella kauniita maisemia.




Käytiin aattona laskettelemassa pulkilla. En itse oikein nauttinut siitä, kun oli niin möykkyinen tie, että peppuhan sitä laskiessa kuoli!


Joulupöydän punainen kattaus.


Tehokin toivottelee iloista joulua ja joulunaikaa!

keskiviikko 23. joulukuuta 2015

ISO-SYÖTE päivä 5 | 23

Tänään lähdettiin puoli yksitoista ajamaan kohti Pikku-Syötettä. Yhdeltätoista alkoi lumikengillä kävely metsässä, aivan koskemattomassa lumessa. Pakkasta oli noin 15 astetta, eli ihanan kirpsakka ja raikas sää! Juuri eilen oli ollut vähän sateinen ja märkä keli, mutta onneksi täksi päiväksi saatiin kylmää. Maisemat oli kauniita ja lumikukkulat oli aivan kuin maalauksista tai kangasta. Kun päästiin Pikku-Syötteen huipulle, avautui eteemme upeat maisemat ja nähtiinhän me porokin, joka tallusteli puiden taakse meitä piiloon. Alunperin olin vähän epäileväinen tästä lumikenkäilystä ja arvelin sen olevan vähän tylsää ja yksinkertaista, mutta loppujen lopuksi se kävi urheilusta! Lumi upotti enemmän kuin mitä mä olin kuvitellut, joten kunnon tarpomistahan se oli. Hauskaa!

Nyt kuitenkin katsellaan kuvia kuvatekstien kera..


Tässä vaiheessa ei oltu vielä lähdetty, vaan jo Iso-Syötteeltä oli nätit maisemat.




Tehokin pääsi mukaan reissuun ja vetikin innokkaana porukkaa, hyppien välillä omilla teillään ja ilmestyen hetken päästä takaisin. 



Pikku-Syötteen maisemia. Paljon paljon metsää!


Lopulta saavuttiin kodalle ja päästiin riisumaan isot ja kömpelöt lumikengät pois.


Kodassa laitettiin kahvit ja tee tulille, ja nautittiin lämmintä nokipannukahvia ja piparia!


Mä en eilen nähnyt tarpeelliseksi kirjoitella mitään, sillä se oli lähes tismalleen samanlainen päivä, kuin maanantai. Uskallan epäillä samanlaisten postausten lukemista vähän puuduttavaksi... Nyt onkin enää yksi yö jouluun, aivan käsittämätöntä! Todella hassua viettää joulu muualla kuin kotona, hieman pienemmällä porukalla. Onhan tämä hyvää vaihtelua! Ja noh, ainakin mulla tulee olemaan valkoinen joulu, jos ei muuta! Mä en ole aivan yhtä innoissani jos verrataan viime vuoteen, mutta tuntuu, että kaikkien mystoryt snapchatissä ovat täynnä joulua. Koittakaas malttaa vielä huomiseen!

maanantai 21. joulukuuta 2015

ISO-SYÖTE päivä 3 | 21

Jälleen taas tämäkin päivä aloitettiin riisipuurolla. Yhden aikoihin lähdettiin Emman kanssa taas rinteeseen, mutta jo parin laskun jälkeen Emma häippäisi. Onneksi äiti oli mukana, niin jatkettiin sitten kahdestaan. Loppu porukka Emmaa lukkunottamatta tuli käymään rinteellä, joten päätettiin pitää pikku tauko ja käydä juomassa kaakaota. Istuskeltiin, otettiin kuvia ja juteltiin, kunnes kupposet oli tyhjät ja oli aika lähteä taas laskemaan. Noin puoli viideltä äiti lähti ja Emma tuli takaisin seuraksi. Pidettiin jossain vaiheessa lyhyt tauko ja syötiin jalkoja lepuutellessa pullat. Viimeinen lasku oli seitsemältä, jonka jälkeen hissit suljettiin ja oli aika lähteä takaisin mökkiä kohti.

Heti takaisin asunnolle päästyämme syötiin kulholliset nakkikeittoa, kun oltiin syöty kunnolla viimeksi aamulla. Aloitettiin Emman kanssa elokuvaa I am Legend, joka oltiin nähty aikaisemmin. Mussutettiin sipsejä siinä samalla. Elokuvan katsominen kylläkin jäi lyhyelle, kun ei jaksettu katsoa. Muuten illan mittaan mä olen ollut tietokoneella ja muutenkin vain löhönnyt pitkän laskettelupäivän jälkeen. Oon kiitollinen, etten ole jaksanut meikata, niin ei tarvitse takuta meikinpoistoaineen kanssa!


Kaksi ihanaa yhteiskuvaa! Ensimmäisessä minä ja Emma, toisessa ollaan äidin kanssa.

Mä olen aina tykännyt laskettelusta. Täällä Iso-Syötteellä mä olen kuitenkin tajunnut rakastavani sitä! Vauhti ja se jännitys on aivan uskomattoman ihanaa, eikä siitä saa tarpeekseen. Tänäänkin olin rinteessä hurjat kuusi tuntia ja olisin voinut jäädä vielä pidemmäksikin aikaa. Alkukankeuden jälkeen oon päässyt rennompaan fiilikseen ja laskemisesta on tullut helpompaa, hauskempaa ja nautinnollisempaa. En muistanut laskettelun olevan näin mahtavaa! Toki tätä kilometrin pituista rinnettä on edes turha verrata alle puolet lyhyempään joupiskaan...


Kolme kuvaa rinteestä. Noiden katsominenkin saa haluamaan takaisin laskemaan! 

Hauska ei kuitenkaan aina tule ilman kylkiäisiä. Mä nimittäin kaaduin tänään, eilenkin kaaduin kerran hississä (varoitan puhelimen käytöstä hississä). Rinteen reunassa oli paksusti irtonaista ja paakkuista lunta, ja mä ajauduin laskemaan sinne. Lensin sitten pää edellä kuperkeikoilla maahan, sukset lenteli pitkin poikin. Mä olin metrin päässä kivikosta, eli läheltä liippasi etten lentänyt pää edellä sinne. Päähän sattui, muuten selvittiin säikähdyksellä. Taisin tirauttaa, kun olin vähän shokissa siitä mitä tapahtui. Ilmalennon aikana mä melkein kuin irtauduin mun kropasta, sillä en tuntenut tai huomannut yhtään iskeytymistä maahan ja pyörimistä. Ei ollut kiva kokemus, mutta eipä onneksi käynyt pahemmin kuin mitä olis voinut!


Hyvin sekalainen kollaasi. Ensimmäinen kuva todistaa, ettei monojen kanssa kannata pitää villasukkia, jos monot ovat liian kireällä. Ihana kuvio tuli nilkkojen paljaaseen ihoon. 
Eilen oli -2 astetta, tänään noin asteen lämpimämpi, yksi aste pakkasta. Ihanne sää siis!
Mökin lattialla makaa ilmeisen aito lehmännahka. Todella kaunis, tykkään kovin.

Huomenna vimppa päivä laskettelua, nyyh! Pitää olla aikaisin aamusta liikkeellä, niin ehtii laskea mahdollisimman monta kertaa. Yhteen laskuun menee melkein 10 minuuttia, josta ylösnousu vie 2/3 ajasta. Katsoin muuten sports trackerista, ja nopein mitä pääsin, oli noin 52km/tunnissa. Aika moinen vauhti päällä siis! Huomenna mennään lujempaa...

Mahtavaa viikkoa kaikille!

sunnuntai 20. joulukuuta 2015

ISO-SYÖTE päivä 2 | 20

Tänään taas herättiin aikaisin aamulla ja laitettiin päivä käyntiin riisipuurolla! Pienen ruokatauon jälkeen kietaisin hiuksiin letit ja vedin toppavaatteet päälle. Otettiin Teho mukaan ja lähdettiin äidin, Emman ja tädin kanssa käpsyttelemään pihalle. Pihalla oli tosi kiva ilma, sillä tarkeni todella hyvin, vaikka pakkasta olikin. Ei tullut kylmä, mutta posket toki alkoivat punottaa. Yritettiin etsiä reittiä rinteelle ja harhailimme hotellille kysymään neuvoa. Ensin tietä pitkin, mutta päädyttiin lopulta tarpomaan paksuun lumihankeen, joka vei meidät lumiselle suljetulle rinteelle. Siellä sitten juostiin mäkeä alas ja mitä parhainta: mä hypin lentokuperkeikoilla. Aivan superhauskaa, sekä nopea ja helppo tapa päästä alas. Tehokin oli innoissaan, vaikka peittyikin osin lumen alle. 


Kun vihdoin päästiin alas, iski halu päästä rinteeseen, joten vuokrattiin tavarat ja ostettiin hissiliput. Pakko muuten huomauttaa tähän väliin Iso-Syötteen henkilökunnasta. Asiakaspalvelu ei nimittäin ole parasta mahdollista, kun henkilökunta tuntui olevan ärtynyttä ja kyllästynyttä. Sitten vedettiin monot jalkaan ja suksiin kiinni, ja lähdettiin hinautumaan hissillä kohti huippua. Jännitti, myönnettäköön! Mä olin viimeksi lasketellut muistaakseni seitsemännellä luokalla koulun liikuntatunnilla. Aikaa siis viime kerrasta oli, ja sen huomasi. Vauhti pelotti ja tuntui, että sukset menee ristiin. Ensimmäinen tunti oli lähinnä vanhan kertausta, ja olin vähän epäileväinen koko laskettelun suhteen. Käytiin Emman kanssa ranskalaisilla ja kun palattiin, alkoi olo olemaan jo huomattavasti varmempi! Loppua kohden aloin todella nauttimaan, enkä ottanut liian vakavasti tai vaikeasti, vaan annoin mennä. Täti ja serkku liittyivät seuraan kun tultiin syömästä.


Kolmen tunnin jälkeen oli aika lähteä syömään paapan tekemää makaroonilaatikkoa, ja olihan siinä jalatkin jo poikki ja puristuksissa. Löydettiin kymmenen kertaa helpompi reitti hotellille: portaat ylös ja ovesta sisään. Sieltä takaisin kämpille ja ruokapöytään. Nam! Ruoan jälkeen pelattiin Rappa kaljaa, minkä jälkeen soittelin joululauluja mukaan otetuillaa minikosketinsoittimilla. Illalla vielä korkattiin After Eight paketti ja vihreät kuulat. Mä olinkin odottanut älyttömän kauan, että pääsisin käsiksi After Eighteihin, ne on niin hyviä!

Olis jo nukkumaanmenon aika, oon niin hurjan väsynyt tästä päivästä! Huomenna taas luvassa laskettelua oikein urakalla, jeij! Päätettiin Emman kanssa lähteä heti ajoissa matkaan, niin ehtii lasketella mahdollisimman paljon. Eikä välttämättä putkeen, vaan tauoittain. Välillä käynti kämpillä juomassa lämmintä glögiä ja taas takaisin. Tiistai samalla lailla!


Ajatella, että on enää neljä yötä jouluun! Niin älyttömän nopeaa mennyt tämä kuukausi. Osaksi se on ihan hyvä juttu, sillä joulun odottelu saattaa olla joskus aika sietämätöntä, mutta tänä vuonna se on vain hurahtanut se odottelu. Jotain hyötyä siis kiireestä! Koittakaa saada nukuttua nämä viimeisimmätkin yöt, niin jouluaattona jaksaa!


lauantai 19. joulukuuta 2015

ISO-SYÖTE | 19

Vihdoin mä pääsen paljastamaan paikan, missä vietän jouluni!
Lähdettiin tänään tätini, serkkuni, isovanhempani, sisarusteni ja äitini kanssa ajelemaan kolmen auton voimin kohti pohjoista, kunnes saavuimme monen tunnin jälkeen Iso-Syötteelle. Meillä on varattu/vuokrattu rivitalomökki näköalapaikalta ensi viikon lauantaihin asti. Kymmenen hengen kämppä, meitä on 8 plus Teho-koira. Rinne on ilmeiseti aivan vieressä, minne onkin aivan mahtava päästä monena päivänä laskettelemaan. Välineet tokikin täytyy vuokrata, sillä semmoisia ei multa entuudestaan löydy. Itse aijon slaalomeilla mennä, mutta kutkuttaisi päästä kokeilemaan lumilautaa pitkästä aikaa.. Tässähän olisi hyvin aikaa taas harjoitella menemään sillä! Kaikkea muuta mukavaakin on luvassa!

Tänään oli herätys kello yhdeksän, lähtö oli tarkoitus ajoittaa kymmeneksi. Tietenkin aikataulusta parillakymmenellä minuutilla venyttiin, mutta köröttelemään lähdettiin hyvin ennen yhtätoista. Autot täynnä ja jonossa lähdimme ajamaan. Reilusti alle puolen välin pysähdyttiin Kärkkäisen ostoskeskuksella ja käytiin syömässä. Matka jatkui, kunnes jäljellä oli enää noin 150km ja oli aika käydä koko viikon ruokaostoksilla. Tavaraa tuli niin paljon, että olimme kiitollisia siitä, että päätimme lähteä kolmella autolla kahden sijasta. Päästessämme perille, oli ongelmia mökin löytämisessä. Tämän jälkeen täytyi rehata tavarat mökkiin sisään. "Ketjuna" tässäkin onnistuttiin ripsakasti! Ja sitten vihdoin kahdeksan aikoihin sai levähtää! 

Heti kuultuani mä ajattelin tehdä semmoista ns. päiväkirjaa tänne blogiin, että mitä minäkin päivänä tehtiin. Kuvia, tekstiä, jokaisesta päivästä postaus. Mä yritän saada ne aina joka ilta postattua, etteivät kasaannu. Nyt kuitenkin haluan vain leävätä, mutta nähdään huomenna talvisissa merkeissä!

perjantai 18. joulukuuta 2015

Pukin paja | 18

Mä todella säikähdin kirjoittaessani otsikon ja huomatessani, että nyt ollaan jo yli puolen välin joulukuuta. Siis aivan älyttömän nopeeta on mennyt tämä viikko, kuukausi, vuosi! Mun joulunodotukseni on hukkunut kaiken kiireen, koulustressin ja flunssan alle, etten mä edes huonettani ole ehtinyt koristella tavalliseen tapaan. Toisaalta toki se olisi aivan turhaa, sillä mä en vietä jouluani kotona huomenna paljastan teille!!. Nyt hämmästelen, että mihin se jouluntunnelma on unohtunut.. Ehkäpä se suli lumien mukana tai paloi kynttilöiden kanssa, en tiedä.

Yhdessä asiassa mä kuitenkin olen tänä vuonna ryhdistäytynyt. Nimittäin lahjojen hankinnassa! Mulla on kerrankin lahjat kaikille lähisukulaisille, ja jos vertaa vaikka viime vuoteen, on tämä vuos huomattava parannus! Toisaalta mä olen ajoissa, mutta mun tilanteeseeni nähden myöhässä, sillä hankin viimeisimmät lahjat vasta tänään... Paketointikin sujui mutkitta ja ihan leppoisissa merkeissä. Oon kuitenkin helpottunut, että ne kaikki ovat nyt kääröissään, odottamassa avaajaansa. Mun ei niistä enää tarvitse huolehtia! Lahjoihin meni tänä vuonna rahaa, mutta eihän se haittaa, kun antavat saajalleen varmasti hyvän mielen. Mä muutenkin tykkään antaa lahjoja vähintäänkin yhtä paljon kuin saada.


Siitä puheen ollen: mun toivelista oli tänä vuonna mitätön. En keksinyt mitään lahjatoivetta! Nyt kun mä sain tilattua sen kameran, en mä tarvitse mitään sen suurempaa. Konkreettiset paketit on toki aivan ihanaa, etenkin semmoiset, joita ei ole toivonut tai joita ei osannut odottaa. Yllätykset on mun makuun! Taitaa niitä tulla tänän jouluna muutama, kun en ole mitään erityisiä lahjatoiveita antanut kenellekään, hih!


Täytyy myöntää, että mun joulukalenteri on vähän lipsunut. Uskallan kuitenkin syyttää siitä kauheaa kiirettä... joka onneksi vihdoin on ohi! Joululoma on mun osalta alkanut, joten koulujuttujen parissa tarvitsee hääräillä vasta ens vuoden puolella. Koulu alkaa meillä 7. tammikuuta, eli onhan tässä ihan mukavasti joululomaa, jes! Tämä loma tulee kyllä tarpeen, vaikka kaikkea hauskaa onkin luvassa. Toivottavasti saan levättyä ja kerättyä energiaa viimeistä puolta vuotta peruskoulua varten...

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Helppo ja tehokas hiusnaamio | 16

Tavalliseen tapaani mä selailin internetiä ja katselin youtube-videoita. Aiheet vaihtu ja pian katselin videoita siitä, miten vaalennetut, kuivat ja huonokuntoiset hiukset saa taas elinvoimaisiksi. Useimmat esittelivät kaikenmaailman kalliita hiustuotteita, joihin mun budjetti ei riittäisi, etenkään näin joulun alla. Etsiskelin sitten tämmöisiä itse tehtäviä hiusnaamioita, ja löysinkin pari. Ehdottomasti yksi helpoimmista ja se, jota mä kokeilin, oli seuraavanlainen:

- kananmuna
- 2 rkl öljyä
- 2 rkl hunajaa


Kaikki sekoitettiin yhteen kulhossa, jonka jälkeen levitettiin kaikkialle hiuksiin. Mä sitten päätin hyvin ennen suihkuun menemistä tekaista tuon ja heittää pariksi tunniksi päähän. Mä tein kaksinkertaisen annoksen, eli kaksi kananmunaa, jolloin seosta oli runsaasti. Sekoittelin ainekset ja suihkussa kaadoin töhnää vähän kerrallaan hiuksiin, jotta sain sitä varmasti joka paikkaan. Tuota voi ilmeisesti laittaa myös pelkästään päänahkaan, eikä koko tukkaan. Levityksen jälkeen mä kietaisin elmua, mutta tunnin jälkeen en enää kestänyt vaan vaihdoin sen ihan normi kangas-hiuspantaan. Tuo tahtoo kyllä valua, että kannattaa laittaa joku huono paita päälle kun tätä toteuttaa.

Mä pidin tuota naamiota vähän yli 2.5 tuntia, jonka jälkeen pesin suihkussa pois. Hiukset oli vähän kovettuneet, mutta aika helppo oli pestä pois. Tämän jälkeen mä vielä pesin aivan normaalisti shampoolla ja hoitoaineella hiukseni ja kuivasin. 


Mä huomasin heti pestessä, kuinka hyvin toi seos oli mun hiuksissa vaikuttanu: mun hiukset tuntui heti pehmeämmiltä, eivätkä yhtään niin kuivilta, kuin yleensä. Yllätyin todella positiivisesti, sillä mulla ei alunperin ollut kauhean korkeita odotuksia tältä metodilta. Hiuksissahan olin paljon proteiinia, aivan kuten kananmunissakin. Öljyhän nyt on tunnetusti ihan yksistäänkin hyvä juttu hiuksille! Hunaja taas saa hiuksista kosteutetut. Olisi varmasti ollut parempi, jos hiukset olisi vain pessyt kuumalla vedellä shampoon sijaan, mutta mä en halunnut mun hiuksiini jäävän mitään jämiä kananmunasta.

Kannatan, ja aijon itsekin tehdä vielä ehdottomasti moneen kertaan! Helppo pistää illaksi päähän, touhailla kaikkea siinä samalla ja pestä sitten suihkussa pois. Ja tuloksethan on heti näkyvissä!


maanantai 14. joulukuuta 2015

UUSI KAMERA TILATTU! | 14

Piiitkän pitkän mietinnän jälkeen mä olen tehnyt valintani! Tänään lähti siis tilaukseen uusi kamera!

Tosiaan mä olen siis jo hyvän aikaa etsinyt ns. järkkärin korvaajaa. Peilitöntä järjestelmäkameraa, jota olis helppo kuljetella ympäriinsä pienen kokonsa ansiosta, joka mahtuis mukaan mihinkä vaan. Siis lähes päinvastainen, mutta kuvanlaadultaan lähellä isoa peilijärjestelmäkameraa. Mä tein tästä jo aikaisemmin postauksen, jossa 'avauduin' asiasta hieman isommin. Tarkemman kuvauksen asiasta löydät yhdeksännestä luukusta, täältä
Mä meinasin ensin pitää teitä jännityksessä ja kertoa vasta sitten, kun tilaus saapuu, että minkä kameran tilasin, mutta en malta! Siispä katsotaan, mikä kamera on kyseessä!


Kamera jonka valitsin, on nimeltään Olympus PEN E-PL7. Mä olin katsellut tätä kameraa jo ikuisuuden. Olin aikaisemmin jo vähällä ostaa sen, mutta päätin miettiä vielä, sillä halusin olla täysin varma hankinnasta. Katselin ja tarkastin kaikki mahdolliset minijärjestelmä- ja kompaktikamerat, joita vain netistä löysin, etsien sitä oikeaa. Vastaan tuli kyllä hyviä vaihtoehtoja, mutta vanha suosikki kutkutti vatsan pohjalla. Nyt mä en kuitenkaan voinut kieltäytyä, kun Hobby hall pyysi kyseisestä otuksesta neljääsaataa, joka on lähes huimat 200 euroa alennusta tämän kameran alkuperäisestä hinnasta! Niimpä heitin sen ja 32GT muistikortin ostoskoriin ja äidin kanssa teimme tilauksen. Harmillista kyllä, mun pitää odottaa ainakin tammikuun puoleen väliin asti, että tämän saan käsiini, sillä se on silloin vasta saatavilla, jonka jälkeen se täytyy vielä lähettää tänne Seinäjoelle. Mutta enköhän malta, sillä mä luulen tämän kuukauden menevän nopeaa! Onhan tulossa joulu ja uusivuosi, jonka jälkeen enää pari viikkoa, kun jo saan noutaa paketin postista!

Tosiaan kuten ennustelin, en eilen viettänyt aikaa blogin parissa, sillä otin lepiä, jotta olisin parantunut flunssasta. Jouduin silti jäämään täksi päiväksi kotiin, olo kun ei aamulla ollut mikään kauhean ihana. Mä olen kuitenkin varma, että huomenna pääsen jo kouluun puurtamaan viimeisenkin kouluviikon, jonka jälkeen alkaa ansaittu joululoma! Enää vähän jaksamista!

lauantai 12. joulukuuta 2015

Talviflunssa | 12

Muhun on iskenyt kaamea flunssa ja paha olo. Tästä syystä en postannut eilen enkä luultavasti postaa huomennakaan, sillä mun on oikeasti vain nukuttava ja levättävä tätä pois. En tahdo olla ens viikolla kipeenä! Mulla on tosiaan kauheen kova nuha, kurkkukipu ja muutenkin voimaton/tukkoinen olo. Oon koittanut ottaa buranaa, flunssalääkettä ja kurkkutabletteja, mutta mikään ei oo auttanut. En todella jaksais tulla kipeeksi nyt! 

Tänään piti raahautua näytökseen, mikä todella vei multa näin kipeänä voimat. Täytyi todella pinnistellä jaksaakseen koko päivän heilua uimahalli-urheilutalolla. Nyt kuitenkin oon viimein lähemmäs kymmenen tunnin jälkeen kotona. Tämän postauksen julkaistuani hypin suihkuun ja sieltä sänkyyn. Sikeät unet tekevät varmasti hyvää, ja ehkä jo huomenna herään vähän virkeämpänä.. Toivotaan!

Yleensä mä sinnittelen loppuun asti, mutta tällä kertaa flunssa voitti! Toivottavasti te olette pysyneet terveinä, sillä sängyn pohjalla on oikeastaan aika masentava viettää koko päivää.. Hyvää ja lämpimää loppu viikkoa ja alkavaa ens viikkoa!


torstai 10. joulukuuta 2015

ALL TIME FAVORITE SONGS | 10


Siinä teille listaa mun lemppari biiseistä, joihin en kyllästy, en sitten millään! Kaikki näistä on ollut mun lemppareita älyttömän kauan, osa ihan pienestä asti. Muutamalta esittäjältä tuli enemmän kuin yksi, mutta mä yritin vähän karsia, että mitä laitan ja mitkä hyppään yli. Mä halusin laittaa mahdollisimman monipuolisesti, etten samalta artistilta 10 kappaletta! Mä menin läpi mun vanhoja soittolistoja lisäillen uuteen "All time favorites" -listaan ja mietin, että mitäs kaikkea mä oon kuunnellut kyllästymisen rajamaille saakka. Toi biisi, tämä, tuo ehdottomasti... Yhtäkkiä listalla olikin 40 biisiä! Näitä kaikkia oon kuunnellut ja kuunnellut ja kuunnellut. Välissä mä olen ehkä löytänyt uusia biisejä, kunnes taas on vaihtunut tilalle vanhat suosikit. Yhä vaan nämä kaikki kuulostavat upeilta. Näihin ei kyllästy!

Suosittelen käymään listaa läpi, sillä kuten sanoin jo varmaan kymmenisen kertaa; ei näistä saa tarpeekseen. Listalta jäi tietenkin uupumaan muutama biisi, mitkä olisivat ehkä paikkansa ansainneet. En nyt kuitenkaan viitsi hukuttaa ja hämmentää teitä liian monella hyvällä biisillä, joten eiköhän tämä riitä tällä kertaa! Joskus sitten lisää, vaikka vähän eri genreistä, sillä nämä olivat aika rock-painotteisia, kuten mun soittolistat yleensä. Mun musiikkimaku on joka tapauksessa sen verran laaja, että kyllä sitä muistakin genreistä jotain löytyy!

keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Mikä neuvoksi? | 9

Eilen ei avattu luukkua täällä blogin puolella. En vain yksinkertaisesti ehtinyt. Mulla tuntuu olevan nykyään vähän liikaa tekemistä, sillä on todella vaikeaa tasapainottaa mun arkea. Tuntuu, että hukun kaikkeen, mitä pitäisi tehdä esim. koulujutut ja yritän samalla löytää aikaa asioille, joita todella haluaisin tehdä hyvänä esimerkkinä blogi. Eilen mä olin todella pienen osan kotona, ja senkin kaiken käytin tämänhetkisen ongelmani ratkomiseen. Koneen avasin, mutten edes kurkannut blogin puolelle. Anyhow; oli hyvä pitää viikon jälkeen päivän tauko, niin taas jaksaa kirjoittaa kun ajatuskin kulkee. 

Tosiaan kuten juuri ilmoitin, mulla on tällä hetkellä pienimuotoinen ongelma: pitäisi nimittäin hankkia uusi kamera. Ei suinkaan tämänhetkisen järjestelmäkamerani tilalle, vaan siihen vierelle. Ikään kuin semmoiseksi matkakameraksi, jota olis helpompi ottaa kaikkialle mukaan, eikä tarvitsisi aina rehata suurta kameralaukkua, objektiiveja ja itse massiivista järjestelmäkameraa. Kaikenmoiseen kuvaukseen, kaikkialla. Tämän uuden kameran tulisi siis toimia vähäniinkuin tuon järkkärin korvaajana, eli laadusta ei kauheasti olisi tinkiminen. Minijärjestelmäkamera kuulostaisi mun korvaan hyvältä. Tässä kuitenkin hieman edellytyksiä:

(- peilitön)
- kääntyvä näyttö (edes ylös ja alas)
- hyvä kuvanlaatu
- valovoimainen, hyvä kuva hämärässäkin
- 300-500 euron hintaluokkaa
- full HD video
- wi-fi
- image stabilization


Mä olen kääntänyt netin nurin etsiessäni sopivaa kameraa. On niin hurjan paljon vaihtoehtoja, mutta hankala sanoa mikä kamera on oikeasti hyvä. Kuten sanottu, laadun tulisi olla paras mahdollinen tuolla budjetilla. Kuvien ottaminen on ihanaa, ja niin mä toivoisin myös kuvienlaadun olevan.  Pelottaa hirmuisesti, että valitsen väärän kameran! Siksi mä yritän vertailla mahdollisimman montaa kameraa, niin erilaista kuin samanlaista, jotta löydän sen parhaan mahdollisen. 

Mä olen jo todella kauan halunnut aloitta youtube-videoiden teon. Tulevaisuudessa aijon sen ehkä toteuttaa, jonka vuoksi kamerassa tulisi olla myös full hd vieo. Mä en tahdo kuvien laadun olevan huono, mutten myöskään videokuvan. Muuhunkin kuin vain youtuben vloggauskäyttöön olisi hyvälaatuinen videokuva mahtava ja kätevä.

Kauhean hankalaa! Oon todella katsonut varmaan 100 kameraa läpi ja alan jo hukkua eriliaisiin arvosteluvideoihin koskien eri kameroita. Tursuaa jo aivan korvista pihalle megapikselit ja "frames per second"it! Mä olen siis todellisen avun tarpeessa. Siispä! Jos sulla on mahtava kamera, joka sopisi kuvailemiini kriteereihin, ilmoita siitä ihmeessä mulle! Oon todella kiitollinen, jos saan oikein käyttäjältä kokemuksia jostain kamerasta. Näissä sivujen arvosteluissa tai kameroiden myyntipaikoissa kun ei olla aina rehellisiä, eikä kameran huonoja puolia edes kerrota. 

maanantai 7. joulukuuta 2015

WEEK 49 | 7

Tällä kertaa on vuorossa vähän lyhkäisempi viikkopostaus, sillä en ole kauhean ahkerasti ottanut kuvia, joten matskua on aika vähän. Lisäksi mä en ole ollut menossa yhtä paljon, kun mulla oli kaksi vaikeaa koetta peräkäkisinä päivinä, joten niihin yritin hyvin huonoin tuloksi kerrata. Mutta eihän se estä mua mitenkään tekemästä kurkkausta tähän viikkoon! 


1. Mä etsiskelin netistä hyviä vatsalihasliikkeitä, kun tuntuu, että ne samat vanhat rutistukset alkaa tympimään ja riittämään. Kyllä mä jotain löysinkin, jotka loppuen lopuksi tuntui kunnolla vatsassa! Suosittelen tekemään ennemmin esim. minuutin ajan aina yhtä liikettä sen sijaan, että tekisi tietyn määrän toistoja. Tekee vaikka kolme neljä kierrosta niitä minuutin pätkiä, joka kierroksella muutama vatsalihasliike, niin saa 100x paremmin tuntumaan, kuin että laskisi toistoja!
2. Salikamppeet redi ja suuntana Ladyline!
3. Illalla väsyneenä ohjauksen jälkeen nukkumaan. Aina yhtä ihana päästä sänkyyn pitkän päivän jälkeen.


1. Tiistaina ilmestyi blogiin ensimmäinen joulukalenterin luukku, kun marraskuu vaihtui joulukuuhun. Lupauksia, toiveita ja innokasta ajattelua! Toivottavasti nämä pysyvät jouluaattoon tai vaikka vielä pidemmällekin asti!
2. Mä olen vaihtanut normaalit kaakaomukit nyt näihin jouluisiin kuppeihin. Tää on mun ehdoton lemppari muki! Mä aina ryystän tuosta kuumaa glögiä pillillä. Kuumakaakaokin kyllä kelpaa!
3. Me saatiin keskiviikkona kamerapajassa tosi kivoja kuvia, kun käytiin ulkona kuvailemassa. Oli niin nätti ja valoisa sää, että aivan hymyilytti! 


1. Olin mitä tyytyväisin, kun sain tehtyä joulukalenteripostauksen jo kolmantena ja neljäntenäkin päivänä, että pakko sitä oli vähän itseään kehuttava!
2. Mä olin esiintymässä eräässä pikkujoulujen tapaisessa aamubrunssissa. Soitin siis pianoa, jälleen aivan vain taustamusiikkia, jouluisia kipaleita. Pääsin vähän itsekin virittäytymään tähän jouluun noiden joulubiisien avulla.
3. Valehtelevat viettelijät on mitä parhain sarja, jota mä katson aina kun en jaksa tehdä mitään tai ylipäätänsä keksi mitään tekemistä.


1. Jälleen postausta blogiin!
2. Resepti seuraavan kuvan herkulliseen "browniekakkuun", joka oli yksikertaisesti taivaallista! Niin hyvää, aivan suussa sulavaa. Tuota ei tarvitse syödä paljoa, kun on jo aivan äklötäynnä, eikä pysty syömään yhtään mitään.
3. Namnam!


1. Kavereiden kanssa pidetystä leffaillasta kuvaa..
2. Kaikki Magic Miken biisit oli pakko Shazamoida ja lisätä soittolistoihin.. Pony on ehdoton lemppari, niin hyvä biisi! En vaan valitettavasti löytänyt sitä spotifyista, joten soittolistoille se ei pääse mukaan.
3. Meillä oli lauantaina harkat tuolla Sinisellä hallilla, joka on siis tanssijoiden ja cheeppareiden käytössä. Me vuokrattiin pari tuntia siitä käyttöön, kun meillä on ens viikolla näytös. Harkat kuitenkin päättyi huonoissa merkeissä: kaksi kolmesta oli loukannut paikkansa, ja mä jäin yksin harkkaamaan. Toivottavasti likat paranee pian!!


1. SELFIE!
2. Mä otin ensimmäisen kylpyni meidän uudessa kylpyammeessamme. Tunnelmaa tuodakseni mä laitoin ympäriinsä kynttilöitä ja heitin vielä valot pois. Aivan uskomattoman ihanaa! Mä olin kylvyssä kaksi tuntia. Rentouduin, kuuntelin musiikkia ja nautin lämpimästä vedestä.
3. Kylpyyn siis!

Semmoinen viikko! Tosiaan vähän heikohkonlaisesti oli noita kuvia, mutta mulla on kyllä ollut niin mahtava viikko kaikesta huolimatta, että enpä mä kauheasti ole jaksanutkaan kuvien ottoon keskittyä. Toivottavasti teilläkin oli hyvä mennyt ja myös tuleva viikko!

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

SUOMI 98V | 6

Mun itsenäisyyspäiväni oli tällä kertaa hieman erilainen kuin yleensä, sillä päätin jo ajoissa lähteväni mun isovanhempieni kanssa hautausmaalle. Mä en ollut älyttömän pitkään aikaan käynyt tuolla Törnävän hautausmaalla, saati sitten missään hautausmaalla ylipäänsä. Mä olisin mennyt halloweeninä, mutta en muista mikä oli esteenä. Mumma sitten soitti ja kysyi mukaan, niin minä sitten totesin että count me in!




Sitten siirrytään kuviin, joita napsin hautausmaalta:









Semmosia kuvia! Hautausmaalla oli tosi pimeä, joten kuvista tahtoi tulla rakeisia ja tummia. Mun piti karsia todella paljon siitäkin vähästä, mitä mä sain otettua, mutta ihan mukavastihan niitä kuvia sain tähän postaukseen. Mä yritin niitä muokkailla, mutta kuten tiedetään, on huonosta kuvasta vaikea muokata hyvää. Valoisuus tekee sen mahdottomasti! Ehkä sitten joulun jälkeen olis lunta, jolloin sais ihanan valoisia ja puhtaita kuvia illallakin!

Mä innostuin vähän liikaa muokkaamisessa, jonka tuloksena syntyi seuraava kuva.. Oli pakko heittää se tähän loppukevennykseksi hahah!