Jokaista puuttuvaa luukkua kohden keksin aiheen johon liittyen avasin mielipiteitäni. Kaikki kohdat koskevat tämän vuoden joulukalenteria ja ajatuksiani blogmasista.
Tätä postausta kuvittaa weheartitista valitsemani kuvat.
Tätä postausta kuvittaa weheartitista valitsemani kuvat.
Luukku 8. Alkuvaikeudet.
Täytyy heti alkuun myöntää, että mä olen todella ylpeä itsestäni ja tyytyväinen siihen, miten suoriuduin tästä "blogmasista". Mä todella lähdin tähän täysillä mukaan, mutta hieman varauksella johtuen siitä, etten tiennyt kuinka paljon saatoin odottaa itseltäni. Ylitin kuitenkin riman ja sain ulos todella monta postausta todella tiheään tahtiin, ja panostin jokaiseen. Aluksi mua hieman pelotti ajatus siitä, että mun pitäisi joka päivä saada jotain tekstiä ja kuvia punottua järkeväksi postaukseksi. Mua hirvitytti mielikuva puolivalmiista blogiteksteistä ja huonoista laaduttomista kuvista. Entä jos ideat loppuis kesken? Entä jos en saisi mitään hyvää, saati mitään ollenkaan aikaiseksi? Päässä pyöri paljon negatiivisia kysymyksiä ja jossittelua.
Siitäkin huolimatta, että olin tosi hermostunut, olin myös innoissani. Mä olin jo kauan aikaa ollut varma siitä, että toteuttaisin joulukalenterin, mutta sisällöstä en ollut varma. Kuten ensimmäisessä luukussa ilmoitin, päädyin lopulta ns. blogiputkeen, eli jokapäiväisiin peruspostauksiin. Mä sallin itselleni joulun hehkutuksen, mutta lopulta mulla tuli aika paljon muuta asiaa, enkä joulujuttuja kauheasti edes miettinyt. Mun mielestä oli hauskaa ideoida postauksia. Lisäksi se tyytyväisyyden tunne, kun oli saanut postauksen julkaistua, oli jotain aivan ihanaa! Olin aina todella iloinen ja fiilis oli mahtava, kun monena päivänä peräkkäin näkyi blogiarkistossa tekstejä.
Luukku 13. Mitä tarvittiin?
Luukku toisensa perään, tekstiä ja kuvia. Kuitenkaan en ihmeisiin pystynyt: välistä jäi yhteensä kuusi luukkua, kuutena päivänä en postannut. Toisinaan mulla ei ollut mitään sanottavaa, toisinaan mulla oli koe, joskus olin kauhean väsynyt ja kiireinen. Oon ihan okei sen kanssa, etten jaksanut joka ikinen päivä edes avata konetta. Yhden postauksen tekemiseen voi mennä todella kauan aikaa, joten mun piti usein aikatauluttaa mun päivät. Koulussa mietin, mitä mun oli sinä päivänä tehtävä: ensin kotiin ja koneelle, läksyt, harkat, salille, illalla suihku, läksyjä, iltatoimet, puhelimella olo sängyssä ja nukkumaan. Toisinaan halusin vain istahtaa sohvalle ja katsoa Netflixiä, sillä liiallinen aikataulutus ei ole mun juttu.
Aikataulutuksen lisäksi mun täytyi katsoa maailmaa avarammin. Saisinko tästä aikaan postauksen? Keksisinkö tästä päivästä jotain kerrottavaa? Enää ei riittänyt vain pari valmista ideaa, sillä ne loppuivat nopeasti kesken. Silmät ja korvat täytyi pitää auki uusille ideoille. Avara mieli mukaan joka paikkaan!
Luukku 15. Lopulliset fiilikset.
Mun mielestä tämä blogmas oli ihan huippuhauskaa! Mä sain paljon mielihyvää, kun voitin itseni ja postailin usein. Mä sain myös entiseen verrattuna paljon näkyvyyttä, sillä blogmasin aikana aloin tuoda mun blogia enemmän esille. Mulla on tullut paljon lisää näyttökertoja pelkästään linkkauksesta facebookissa tai maininnasta snapchatissa. Lisäksi mun mielestä oli hyvä nähdä, että mun niin paljon pelkäämäni panostus blogiin onkin lopulta aika helppoa, eikä vaadi niin paljon kuin mitä ehkä kuvittelin.
Luukku 17. Mitä opin?
Opin sen, että ideoita voi löytää melkein mistä vain, postauksien ei tarvitse olla pitkiä ja sen, että on paras aina käyttää vain parhaat kuvat. Kuten jo sanoin, ymmärsin myös, ettei 'usein bloggaamisen' tarvitse olla pakkopullaa ja ison vaivan takana. Opin, että päivittäin bloggaaminen on hauskaa! Tärkeä opetus on myöskin se, että asenne ratkaisee.
Luukku 22. Tulevaisuuden suunnitelmia.
Mä aijon ehdottomasti yrittää pitää yllä tiheämpää postaustahtia. Bloggaaminen on kivaa, miksi muutenkaan mä tätä tekisin? Aijon ehdottomasti tehdä ensi vuonnakin joulukalenterin, jos vain aika ja innostus riittää! En malta oottaa, että mun uusi kameranikin saapuu ja pääsen ottamaan joka paikassa kuvia, helposti. Mä aijon ehdottomasti panostaa mun blogiin, sillä onhan se ihan mahtavaa, jos joku kommentoi tai näyttökerta-palkit pomppii korkealla! Miksei siis mentäis samalla tavalla koko vuosi, jos se on kerta kivaa ja sen arvoista?
Mahtavaa, jos jaksoit lukea jokaisen luukun tekstin! Toivottavasti tämä korvasi edes hieman niitä julkaisemattomia luukkuja, ja mun mielipiteeni ja lopulliset fiilikseni joulukalenteria kohtaan tulivat esille. Suosittelen todella kaikille, ja jos et tänä vuonna tullut joulukalenteriin mukaan, niin haastan sut tulemaan ens vuonna!