sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Flashbacks to passed summers #1

Koska mä rakastan kesää, menneiden muistelua sekä itseni nolaamista, päätin mä kerätä kasan kuvia minusta ja vanhoista kesistä, ja koota ne yhdeksi postaukseksi. Osa kuvista on blogista, mutta suurempi osa on kuitenkin kuvia, joita en ole ikinä koskaan julkaissut missään, joten tämä saa olla ensimmäinen kerta, kun ne ovat näytillä. Netissä. Koko maailmalle. Kaikille. Voih...

Mä siis rakastan kesää, se on ollut aina mun lemppari vuodenaika. Ja nyt kun se jo pyrkii ikkunoista sisään lämpimänä valona ja työntyy mullasta vihreänä nurmena, olis aika upottaa mielet ihan kunnolla kesä-aiheeseen. Vanhojen kesien muistelu lämmittää mieltä ja saa ainakin mut odottamaan kesää vielä enemmän. Jos se siis on edes mahdollista. Siispä mä valitsin muutaman kuvan omasta turvastani ja muutaman hetkistä, jotka ovat olleet mulle jollain tapaa tärkeitä tai muistorikkaita. Niitä aijon muistella ja miettiä fiiliksiä, joita seuraaviin kuviin kytkeytyy.

Eiköhän aloiteta!


Kuvan tarina: Kuvassa olen minä vuoden 2013 keväällä, about kuukautta ennen 13-vuotissynttäreitäni. Seistään tuossa mun isomummani kanssa, jälkeen mun viimeisen esiintymiseni kilpa-aerobicin parissa. Tästä on pian tasan kaksi vuotta, ellei jo olekin.

Mä pidän tästä kuvasta, sillä siinä on mun isomummani. Kilpa-aerobic on myös yksi iso muisto, tärkeä sellainen, jota silloin tällöin pysähdyn miettimään. Niihin aikoihin, kun tämä kuva on otettu ja ehkä jo vähän ennen, musta kuoriutui se, mitä vieläkin olen: itsevarma ja oma itseni. Mä en ole koskaan hävennyt sitä, mitä mä olen, mistä mä pidän tai miltä näytän. Se johtuu tietenkin musta itsestä, mutta myös siitä, millaiseksi ja miten mut on kasvatettu. Aina on meillä painotettu, ettei materia tee susta onnellista. Painotettu, että sä saat olla juuri sellainen kuin haluat, uskoa mihin unelmiin vain haluat ja pyrkiä mihin vaan elämässäs haluat. Siispä mä olin ja olen yhä oma itseni, enkä oo katunut sitä päivääkään. Tämä kuva kuvaa mulle henkilökohtaisesti sitä.

Love dem hairs tho.


Kuvan tarina: Tämäkin kuva on kahden vuoden takaa, otettu naantalissa. Me oltiin siellä viettämässä mun mummuni 60-vuotissynttäreitä.

Mä pidän tästä kuvasta, sillä tämä tässä on kesä. Tästä kuvasta tulee siis niin vahvasti kesä läpi ja kesän iloinen tunnelma, että se pistää melkein nauramaan. Tuo yhdestä jätskiannoksesta poimittu aurinkovarjo korvan takana tekee tästä enemmän kuin vain selfien. Se tuo semmosta särmää tähän kuvaan. Se on tämän kuvan tarkoituksin, nimittäin se oli mun mielestä niin hassu, että piti saada kuvaan. Söpöä.


Kuvan tarina: Tää kuva on 2014, eli viime vuoden kesällä otettu.

Mä pidän tästä kuvasta, sillä oon siinä hymyilevä ja tosi iloisen näköinen. Me yritettiin mun siskon kanssa saada jotain taiteellista aikaan, mutta kuten kuvasta huomaa, ei pokka pitänyt ja mä tietenkin repesin. Mulla on kans toi mun lemppari mekko päällä, joka toivon mukaan mahtuu mulle vielä tänäkin kesänä (uskokaa tai älkää mä olen kasvanut vuodessa paljon). Siinä lukee Blondie, minkä mä itse oletan tarkoittavan Blondie-bändiä, joka myös tuo muistoja mieleen.



Kuvien tarina: Nämäkin kuvat ovat viime kesältä, Kaskisista.

Mä pidän näistä kuvista, sillä ensinnäkin Kaskisissa asuu mun toiset isovanhemmat. Nämä kuvat ovat lipinnokalta otettuja, ja sitä paikkaa mä rakastan! Kirkas ja kimmeltävä merenranta, joka on täynnä isoja ja pieniä kiviä, joilla on aina ihana hypellä ja otella hauskoja kuvia. Tässä on taas sama, että pokka on pettänyt, kun ollaan yritetty ottaa jotain taiteellista. Toi oli ihana päivä. <3


Kuvan tarina: Tämä on otettu kaksi vuotta sitten herran jestas onko siitä niin kauan jo :D vuokramökiltä, jossa vietettiin aikaa perheen ja tuttavaperheen kanssa.

Mä pidän tästä kuvasta, sillä tuo mökkireissu oli yksi ihanimmista. Lisäksi tämä tytteli joka esiintyy kuvassa ja hänen siskonsa, ovat aivan ihanat tyttelit. Hitsi tahdon mökille!


Kuvan tarina: Mun veljeni pääsi viime kesänä ripiltä, ja tämä kuva on otettu juuri konfirmaation jälkeen.

Mä pidän tästä kuvasta, sillä se on ihanan kesäinen ja todella kiva kuva mun veljestä. Samalla tää on ikään kuin tilannekuva, kun jotain mun veljeni on selvästi sanomassa. Lisäksi mä pidän siitä, että kaikki noi kuvan värit sointuu toistensa kanssa kauniisti.


Mä luulen, että siinä oli tarpeeksi yhdelle kertaa! Nähdään varmaan vielä toisen samanlaisen postauksen parissa, odottakee sitä!
Näin sitä vaan huomaa, kuinka lähellä se kesä onkaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti