Kisukuume

Mulle on iskenyt kisuli-innostus! En tiedä mistä tai miten, mutta näin se vaan on. Ja nyt jos joskus haluaisin oikeasti oman lemmikin jonka kanssa sais viettää tylsiä iltoja ja jota sais paijata… Hitsi kun tuolta We heart it:istä löytyy niin paljon kissa-aiheisia kuvia! On ne vaan niin söpöjä olentoja… Itselleni tuollaisen haluaisin joskus hankkia. Enkä vain siis siksi, että kissanpennut ovat söpöjä, vaan koska ainahan tommoinen pikku katti olis ihana. Varaa mulla ei ehkä kuitenkaan tällä hetkellä ole, joten ehkä sitten joulun jälkeen? En tiedä, mutta mulla kuitenkin nyt alkaa taas olemaan aikamoisesti vapaa-aikaa, jos vaikka vertaa viime viikkoon. (En tiedä mikä se viime viikkokaan oikein oli, kun oli niin kiire??) Oon aina halunnut oman lemmikin, ja koska kissa on kohtuu helppo lemmikki, sellaiseen mulla aika varmasti tulevaisuudessakin riittäisi. Mä oon jopa tehnyt tälläistä taustatutkimusta, että minkälainen kissarotu sopisi mulle ja tullut seuraavaan tulokseen:

Turkkilainen angora. Aivan ihana kissarotu! Tommonen vähän pöyheä ja oikein halittavan näköinen, mutta kuitenkin tosi kaunis. Toi on sellaista seuraa kaipaava ja toimelias, mikä sopii tosi hyvin mulle! Okei joo: en mä mitään rotukissaa tarvitse, vaan ihan maatiaiskissa kuulostaa ihanalta.

Mun kaverin kaveri antais kuukauden päästä kissanpentuja pois, kun ovat silloin luovutusikäisiä. Ne on ihan perus maatiaiskissoja, jasiis miksipä ei? Mä olen erittäin eläinrakas ihminen ja varmasti tulisin sen 10 vuotta siitä mirristä huolehtimaan. Ainut ongelma tässä on se, että mun pitäis saada isä suostuteltua tähän ideaan. Äidille käy, mutta isä onkin ihan eri maata. Tää on nähty ennenkin: mä oon halunnut jotain, mutta en sitten kuitenkaan saanut. Mutta tällä kertaa mä en aijjo antaa periksi. ;) 

Wish me luck!