Kukkaprinttiä

paita: Vero Moda • takki: - • housut: H&M • kengät: Keskinen

Mä ostin jonkin aikaa sitten tommoisen kukkaprinttisen paidan aivan vaan parilla eurolla Vero Modasta. Se oli tosi nätti ja sopii kivasti tuon mun sinisen farkkutakkini kanssa! Paidan kangas oli tosi kivan hengittävää ja pehmeetä, ihana ja rento päällä! Mä otin tällä kertaa vähän isomman koon, sillä en napapaidoista hirveästi piittaa tai niitä käytä, kun ne ovat vähän paljastavia. Nyt kun tuo on vähän isompi tulee se varmasti paljon useammin käyttöön, kun ei tarvitse pelätä navan vilkkuvan liikaa.

PROVINSSI 2015

1. ja 2. Keskiviikon sää oli sateinen ja maa lainehti kuravelliä. Onneksi mä olin varustautunut! 

3. Ensimmäisenä (keskivikkona) käytiin mun veljeni kanssa katsomassa Von Hertzen Brothersia, joka on yksi mun lempparibändeistä. Sielläkin ihmiset seisoi sadetakit päällä, mutta väkeä huonosta säästä riippumatta riitti!

4. Mulla olli tommoinen ns. lukkari, josta näin helposti mitä on milläkin lavalla ja mihin aikaan. Tosi kätsy, kannatan! Pysyi selvillä kaikesta ympäröivästä musiikista.

1. Selfie! 

2. Mun ootd oli kutakuinkin joka päivä samantyyppinen, sillä sää ei juurikaan parantunut viikonloppua kohti... 

3. Mulla oli onneksi kumpparit, joten tämän näköisiltä tennareilta vältyin! Harmittaa heidän puolesta, jotka laittoivat hienot kengät/vaatteet ja pilasivat ne tuolla kurakelissä.

Oltiin yhdessä mun parhaan kaverini Hennan kanssa torstaina Provinssissa. Mahtavaa oli! Pidettiin onneksi monesta samasta esiintyjästä, niin päästiin kahlaamaan kaikki ne läpi, jotka haluttiinkin.

Tuossa muutamia hassuja kuvia meistä.. <3

1. Mulla oli tuommoinen pinkki Staff-ranneke, torstai-päivän ranneke oli keltainen. 

2. Me ei käyty maailmanpyörässä, mutta pitihän siitä kuvia napsia. 

3. Käytiin tostaina Hennan kanssa Kotipizzassa syömässä. Onko Kotipizzan pizzat ollut aina noin pieniä ja mauttomia? Hmph. Noh, saipahan vatsan täyteen.

4. Välillä oli pakko istuskella väkijoukon seassa, kun alkoi jalkoja sen verran pakottaa.

1. Yksi keskiviikon esiintyjä mitä mä kovasti odotin, oli Die Antwoord. Ei ollut pettymys, sillä heidän show oli tosi hauska, erikoinen ja uniikki. Pysyi silmät kyllä kiinni lavassa. 

2. Toinen kuva on bändistä nimeltä Lapko. Heitä mä en varsinaisesti kuuntele, mutta nähnyt olin kerran aikaisemmin Rytmikorjaamolla. Ihan hyvä, vaikken montaa biisiä tiennytkään. 

3. ja 4. Kaksi viimeistä kuvaa on Musen keikalta, keskiviikkona. Heitä mä odotin koko Provinssissa eniten, ja täytyy sanoa, että olivat kyllä ehdottomasti paras. Hyvin soittivat, esiintyivät ja viihdyttivät, sekä tietenkin itse Musen musiikista mä pidän kovin!

1. Mä en muista minkä bändin vuoro tässä kuvassa on, sillä me taidettiin vain käväistä kurkkaamassa. 

2. Kaija Koo oli todella energinen ja ihana! Mukaan fiilikseen pääsi helposti, kun niin monia biisejä tiesi, vaikken mä Kaijaa kuuntelekaan. 

3. ja 4. Kaksi viimeistä kuvaa oli Milky Chancen keikalta, jota me Hennan kanssa odotettiin. Hyvä oli, vaikkakin basso oli hieman liian lujalla... Musiikkia oli sen takaa hieman hankala kuulla. Milky Chanceen mä kuitenkin rakastuin tämän myötä ja oon sitä kuunnellut tosi paljon!

Kokonainen kollaasi Calvin Harrisista! Show oli uskomaton, samoin meininki tuolla ihmisten keskellä. Aivan huippu oli, biisit tuttuja ja kaikki oli kyllä mukana! Ihmetyttää vaan se huima rahamäärä joka tähän oltiin käytetty. En sanois, että ihan puolen millin arvoinen spektaakkeli oli, vaikka upea olikin!

1. ja 2. Elastistakin mä odotin, sillä onhan se semmoinen jonka haluaa nähdä! Ja show oli taas kerran upea, Ela oli energiaa täynnä! Soittivat niin vanhoja kuin uudempiakin biisejä, jolloin kattaus oli laaja. Me oltiin todella hyvällä paikalla, sanotaanko että noin neljännessä rivissä. Mahtavat paikat!

3. The Script esiintyi myös päälavalla. Tämäkin esitys oli tosi upea! Scriptin laulaja Danny hyppäsi yleisön sekaan kameran kanssa, mikä oli kyllä todellista viihdettä! 

4. Passenger oli aivan i h a n a! Michaelilla on todella uskomaton ääni, niin puhdas ja kaunis. Hällä oli myös tosi kiva lavaesiintyminen yksinkertaisuudessaan. Tästä pidettiin Hennan kanssa paljon!

Perjantaina ja lauantaina mulla oli työvuoroja, eikä niiltä päiviltä kuvia oikeastaan ole. Mainitsemisen arvoisia esiintyjiä oli kuitenkin Eppu Normaali, Apulanta, Big Sean, Tyga, Antti Tuisku ja Disco Ensemble. Eppuja ja Apulantaa mä odotin, sillä mä tiesin niiden olevan hyviä, kun molempien musiikkia kuuntelen. Ja noh, enhän mä pettynyt ollenkaan.

Mulla oli Provinssissa aivan uskomattoman hauskaa! Mä sain uusia ystäviä, löysin uusia bändejä ja artisteja kuunneltavaksi, sekä ennenkaikkea kuuntelin mahtavaa musiikkia. Ensi vuonna todellakin uudestaan, sillä tämä täytyy kokea uudestaan! Kiitos Provinssi2015!

kuvat otettu digikameralla

Kirja-arvostelu: Salla Simukan trilleritrilogia

Mä luin tuossa keväämmällä tämmöisen jännitystrilogian, kirjailijalta nimeltä Salla Simukka. Kolme osainen siis. Kirjan yli hyppääminen tai keskeltä sarjaa aloittaminen ei tässä tapauksessa hirveästi haittaa, sillä juoni ei oikeastaan jatku sarjan läpi. Toiessa ja kolmannessa kirjassa tulee silloin tällöin flashbackeja, mutta muutoin kirjasarjaa voi lukea vaikka keskeltä. Ensimmäisen kirjan luettuani mä olin kuitenkin jo sen verran kiinnostunut, että luin sitten jokaisen kirjan.

Sarjan ensimmäisen ja viimeisen kirjan tapahtumat sijoittuvat Suomeen. Keskimmäinen taas sijoittuu lähinnä Tsekkiin, Prahaan, missä päähenkilö on ottamassa aikaa itselleen ja rauhoittumassa. 

Päähenkilö, Lumikki Andersson on ilmaisutaidon lukiota käyvä, vahva ja rohkea tyttö. Hän ei pelkää juuri mitään, sillä hän on nuoruudessaan kokenut kovia, mm. vakavaa ja väkivaltaista kiusaamista, ja oppinut siten suojautumaan ja varautumaan. Hänen vanhempansa ovat sulkeutuneita, eikä hänellä ole juuri seuraa kotona, sillä hän on perheen ainut lapsi. 

Lumikki on päättänyt olla puuttumatta muiden asioihin, mutta jollain tapaa hän onnistuu sotkeutumaan hulluihin kuvioihin. Jokaisen kirjan kaava menee kutakuinkin samalla tavalla: Lumikki ajautuu johonkin suurempaan, joka vie hänet syvälle pimeään. Hän oppii juoksemaan pakoon, piiloutumaan, naamioitumaan sekä pelkäämään. Jokainen kirja on oma tarinansa ja oma kertomuksensa, ja jokaisessa Lumikki oppii jotain itsestään ja häntä ympäröivästä maailmasta. Hän on taitava salapoliisina, sillä hän selvittää monenmoisia asioita sarjan aikana. Olivat ne sitten hyviä tai huonoja.

Mun mielestä tämä kirjasarja oli oikein jännittävä ja mukaansa tempaava. Kirjat oli tosi taitavasti kirjoitettuja: niissä liikuttiin niin menneessä ajassa kuin nykyisessä ja tulevaisuudessakin, mikä teki kirjasta kiinnostavamman ja monitasoisemman. Sarja ei kuitenkaan ollut liian vaikealukuinen, vaan kaikki selveni aikanaan. Kieli oli myös monipuolista, sekä kiinnostavaa luettavaa.

Mä todella kannatan tämän sarjan lukemista! Kirjat olivat mun makuun ehkä hieman lyhyitä, etenkin viimeinen osa, sillä sen luin yhdessä illassa, jolloin kirjaan sisälle ei päässyt niin helposti. Mä kuitenkin todella nautin jokaisen kirjan lukemisesta, ja suosittelen teillekin! Eikun lukemaan siis!

Rippilahjat

Tsadaa! Uusi objektiivi!

Tämä puskista tullut rippilahja oli ehdottomasti parhain kaikista, sillä tätä mä tulen todella tarvitsemaan. Objektiivityyppi on telezoom, kyseessä on sen niminen putkilo kuin Canon EF-S 55-250mm f/4-5.6 IS STM hirveän pitkä nimi. Automaattinen, sekä manuaalinen tarkennus, kuvanvakaaja ja 85sentin lähin tarkennusetäisyys. Jos kiinnostaa lukea lisää ja tarkemmin, klikkaappa itsesi Rajala.fi n sivuille tästä. Hintaluokka siellä neljänsadan kieppeillä.

Tuolla saa todella hyviä, tarkkoja kuvia, vaikka kaukaa ottaakin. Ei paina paljoa, noin 0.35 kiloa, joten tosi helppo kannatella kädessä väsymättä. Kuvista ei tule tärähtäneitä, vaikka kaukaa ottaakin, kiitos kuvanvakaajan, vaan niistä tule hyvälaatuisia. Mm. viime postauksen kuvat on otettu ns. testinä tällä objektiivilla. Ei tietenkään sovi niin hyvin muotokuvaukseen, kun kohteesta pitää olla sen verran kaukana että saa mahtumaan kuvaa, mutta kyllä sekin onnistuu. 

Mä oon todella innoissani tästä objektiivista ja tuun sitä varmasti käyttämään paljon. En malta oottaa, että pääsen testailemaan tätä jokapaikkaan! Kiitos kummisedälle ja -tädille tästä objektiivista!

Tutuilta sain tälläiset kauniit, ripustettavat koristeet, enkelin ja sydämen. Ovat lasia, sydämessä kauniita kiviä. Todella nätit, ne haluan johonkin riippumaan. Mietinnässä siis paikka niille! Mukana lahjakassissa oli myös vartalosuihke, joka tuoksuu aivan ihanalta. Kuvassa vielä uusi hajuveteni, jonka sain isältä, ja jota en ole teille vielä esitellyt. Tuoksuu aivan ihanalta, eikä tarvitse kuin kerran suihkuttaa niin tuoksuu jo ihanalta.

Kiitos näistä!

Lisäksi mä sain kortteja, joiden välissä olikin sitten rahanippuja. Ihanan hempeitä kortteja, yksi tai kaksi vähän erikoisempaa ja räväkämpää, joista jokaisen aijon säilyttää ja joista jokaista aijon vaalia. Kiitos muistamisesta! Pelottavan paljon rahaakin tuli kerralla, kiitos kaikille siitäkin. Ne käytän varmasti hyvin!

Lisäksi sain lahjaksi paljon haleja ja lämpimiä onnitteluita, joista haluan myös kiittää. Ne olivat ehdottomasti yksi parhaimmista lahjoista, vaikkakin edelle menee läheisten, upeiden ihmisten seura ja läsnäolo. Mä olen todella kiitollinen mun rippipäivästäni, ja kaikesta siitä, mitä se mulle antoi. KIITOS.

Rippilikka

Mulla oli aivan ihana konfirmaatiopäivä kaikin puolin! Itse konfirmaatio sujui mutkitta, pientä huippausta ja läheltä liippaavaa "kompastumista" lukuunottamatta. Kirkkomenot tuntui hurahtavan tosi nopeasti, ja kun pihalle päästiin, saatiin me todistukset kouraan ja halit ja ruusut ohjaajilta sekä isosilta. Albojen vaihdon jälkeen lähdettiinkin kotiin juhlimaan. Porukkaa tuli mukavasti, lähinnä samat vieraat mitä näin yleensäkin. Mulla oli todella hauskaa, vaikka vielä edeltävänä päivänä mä olin hieman epävarma fiiliksistäni näitä rippijuhlia kohtaan. Mutta niin vain kaikki sujui mutkitta, ja mulla oli todella hauskaa! Tarjoilukin oli hyvä, söin vatsan melkein liiankin täyteen... Niin ja isosetkin käväisivät laulamassa.

Omien juhlien jälkeen mentiin naapuriin kavereiden kanssa. Maisteltiin tietysti kakkuja ja istuttiin syömään, mutta otettiin me myös yhteiskuvia, joihin nuoriparikin pääsi poseeraamaan. Näitä kuvia oli ihana ja ilo ottaa.

Henna, minä ja Antti

Illalla nähtiin Hennan kanssa riparikavereita, sekä vietettiin hassu yö ystävien kesken. Oli aivan mahtava päivä! Parempi kuin olisin osannut odottaa! Kiitos siis kaikille mun kanssani konfirmaatiopäivää viettäneille; olette tärkeitä ja olen niin onnellinen saadessani tämmöisen rippipäivän!