Kaikki varmasti tietää Pikkuveljen parhaat. Jos et tiedä, veikkaan että oot elänyt kuplassa koko elämäsi..
Noi on niin ihania! Eniten mä tykkään noista suklaakarkeista, mutta kaikki mitä tuo laatikko sisältää, on too good to be true! Muita laatikoita joita tohon lastiin kuului, on mun niin rakastamat Kookospallerot!
Mä en ymmärrä niitä, jotka eivät näistä pidä! Ai että noi on hyviä!
Harmi vaan, ettei tota lastia oo tarkotettu mun syötäväksi, vaan se on mun siskon joukkueen myyntitavaraa. Ja yks laatikko maksaa järjettömät 7e, joten taitaa noi jäädä vaan unelmaksi.. Yleensä oon ostanut yhen laatikollisen noita pikkuveljiä, mutta ehkä mä tällä kertaa pystyn hillittemään mun karkkihimon. Tai sitten mä voin pyöräillä tohon Päivölän cittariin ja ostaa suklaata. B)
Tän postauksen aihe ei kuitenkaan ollut vaan mikään "karkkilasti", vaan aattelin kertoa vähän yhestä mun erittäin rakkaasta harrastuksesta: pianon soitosta.
Eli siis oon soittanut pianoa lyhyesti sanottuna koko elämäni. Oon soitellu ihan alkujaan, siinä 4-6-vuotiaana mun mummulla ja paapalla, kun niillä oli piano. Meillä ei sillon ollu vielä kotona pianoa, mutta sitte joskus 6-7-vuotiaana mä sain joululahjaksi oman sähköpianon. Mä hain myös musiikkiopistolle. Isän mukaan pääsin, mutta olin isseen mielestä liian nuori sinne. Äidin mukaan taas en päässyt. Ei siis varmaa tietoa, että olisinko mä päässyt vai en. :D Se vanha sähköpiano on meillä vieläkin, ei kyllä vanhus enää missään priima kunnossa oo, enkä sillä enää tänä päivänä soittelekkaa. Nimittäin kun olin jotai ehkä 8 tai 9 vee., tää meidän tämän hetkinen piano asettui taloksi.
Nyt kun ajattelee, tuntuu tosi hassulta, että se on ollu meillä vasta sen about viis kuus vuotta! Oon siinä ajassa oppinut ihan huimasti, ja oon niin paljon parempi kun mitä silloin 5 vuotta sitten. Nomut anyway, sitten mä menin joskus siinä oisko 2009 seurakunnalle soittamaan. Soitin siellä sen 4 ja puoli vuotta ja sitten se paikka alko tympimään, joten mä lopetin. Tossa joskus 2013 ehkä ennen kesää hain musiikkiopistolle uudemman kerran. Sillon mä harrastin vielä kilpa-aerobiciä, ja se tais olla syy siihen, miksen mä sitten mennytkään sinne musarille. Mulla oli niin paljon harkkoja, etten jaksanut siihen enää mitään isoa rinnalle.
Toi pianohan on Arthur Askolin -valmistama. Kuulemma vaikka ketkä on tolla pianolla soittaneet!
Pidin siinä sitte sellasen puolen vuoden / vuoden tauon. Toki joo, soittelin paljon kotona, mutta en käyny missään ns. opetuksessa. Sitte tässä ehkä 2013 loppuvuodesta - 2014 vuoden alussa mä aloin käymään tuolla yksityisellä opella. Käyn siis erään miehen kotona aina pianotunnilla soittamassa. Oon siellä soitellut nyt sen about puol vuotta, kesän oon kyllä pitäny taukoa.
Oon soittanut Mozartia, Beethovenia yms., ja täytyy sanoa, että tunnen mun oloni ihan mahtavaksi, kun soitan pianoa.
Mozart - Eine Kleine Natchmusik
Toinen biisi mitä oon soittanut:
Yiruma - River Flows In You
Pianon soitto on mulle kaikki kaikessa, mutta joskus mulla on hankaluuksia sen kanssa. Nimittäin mun sormet ei aina taho yltää, kun oon kuitenkin nuori tyttö, enkä tollanen aikunen mies, niinku noissa videoissa. Kyllä mä sen kans oon tähänki asti pärjänny, mutta kaikkia biisejä en pysty soittamaan. Ehkä vielä joskus ;-)
Tossa vielä yks biisi mitä soitin tossa aikalailla just ennen kesää:
Richard Clayderman - Ballade Pour Adeline
Upeita kappaleita kaikki kolme!
Heh lopuksi mä haluan pistää tähän sellaisen biisin, jota oon just "työstämässä". En oo tätä kappaletta kovin aktiivisesti harjotellu, mutta kyllä se vielä siitä! Alku menee, mutta loppu takkua vielä.
Beethoven - Moonlight Sonata, first movement
Siinä oli tämän kertainen postaus, toivottavasti piditte! En tiiä kiinnostaako teitä tälläset postaukset, mutta aattelin vaihteeks tehä vähän jonku erilaisemman postauksen. :-)
Ens kertaan!